The Night House (2020) - arvostelu

 

Ohjaus: David Bruckner
Pääosissa: Rebecca Hall, Sarah Goldberg, Vondie Curtis-Hall,
Evan Jonigkeit, Stacy Martin, David Abeles, Christina Jackson,
Patrick Klein, Crystal Swann, Catherine Weidner
Genre: Kauhu, Mysteeri, Jännitys
Kesto: 1 tunti 47 minuuttia

The Night House on vuonna 2020 ensi-iltansa maailmalla saanut psykologinen kauhuelokuva, joka jätti Suomessa teatterikierroksen väliin ja siirtyi suoraan Disney+ -striimauspalvelun valikoimaan. On erikoista huomata, ettei teos ollut jo viime vuoden puolella vuokrattavissa, vaikka ensi-illasta olikin jo ehtinyt kulua yli vuosi. Yhdysvaltalainen David Bruckner vastaa elokuvan ohjauksesta, joka tuli minulle tutuksi muutamaa vuotta takaperin Netflixin The Ritual -alkuperäiselokuvasta.
 
Kyseinen tuotos onnistui yllättämään minut tuolloin positiivisesti, vaikka jotain siitä tuntuikin valitettavasti puuttuvan. Odotukseni The Night House -elokuvaa kohtaan olivat täten toiveikkaat, mutta varautuneet. Se pohjautuu Ben Collinsin ja Luke Piotrowskin yhteiseen alkuperäiskäsikirjoitukseen, joten on kiinnostavaa nähdä, että tuoko se kauhun genrelle jotain uutta ja ennennäkemätöntä lisättävää. Onko Searchlight Pictures -tuotantoyhtiön tuottama elokuva mistään kotoisin?


Beth on juuri menettänyt aviomiehensä tämän tehtyä itsemurhan kodin edustalla - viereisellä järvellä. Veneestä löydetyn miehen vierestä löytyi hänen vaatteensa, pistooli ja kryptinen viesti vaimolle. Viestissään hän sanoi näin: ''Olit oikeassa. Siellä ei ole mitään. Mikään ei ole perässäsi. Olet nyt turvassa.'' Alkoholiin turvautunut nainen alkaa käymään edesmenneen miehensä tavaroita ymmärtääkseen syyn yllättävälle poismenolle, mutta tätä kiveä ei olisi välttämättä kannattanut kääntää alunperinkään...

Läheisen menettäminen voi pahimmassa tapauksessa viedä koko elämän peruuttamattomaan syöksykierteeseen, joka ajaa ihmisen tekemään mitä selittämättömiä asioita. Kun viimeisetkin toivon rippeet on jo viety, yritetään sitä väkisin löytää menneisyydestä, joka saattaa pitää sisällään ei-toivottuja yllätyksiä. Seuraammekin elokuvassa Rebecca Hallin esittämää kolmikymppistä Beth Parchinia, joka elää nuoralla kävellen traumaattisen vastoinkäymisen tupsahtaessa yllättäen eteen.


Opettajana alakoulussa työskentelevä Beth hukuttaa surunsa viinin juontiin penkoen aviomiehensä tavaroita. Hänelle jätetty kryptinen viesti alkaa kaivamaan mielen pohjaa, eikä nainen meinaa saada millään vastausta kysymyksiinsä, kunnes ne kaivautuvat itsekseen pinnalle. Trauma tapahtuneesta alkaa repimään Bethiä kuvaannollisesti kahtia, kun tämä luo itselleen epäterveellisen pakkomielteen. Yksinasuminen alkaa painamaan harteilla ja nainen alkaa kokemaan mitä erikoisempia sattumia tyhjyyttä pullottavassa talossaan.

Beth näkee näkyjä, kuulee ääniä ja luulee, että häntä vaanii joku, mutta johtuuko tämä vain post-traumaattisesta stressihäiriöstä, jonka trauma on laukaissut - vai vaaniiko joku tai jokin häntä oikeasti? Ohjaaja David Bruckner onnistuu vakuuttavasti kuvaamaan tätä epätietoista ja vaarallista tilaa, jota jokainen taho on varmasti jossain määrin kokenut tai kokee elämänsä aikana edelleenkin. Etenkin psykologisesta näkökulmasta katsottuna elokuva käsittelee vaativia teemoja, joita lähdetään pikkuhiljaa puimaan läpi tarinan muodossa.


The Night House on kiehtova elokuva monestakin näkökulmasta katsottuna. Vaikka sillä kestääkin hetki päästä vauhtiin, on sen perimmäinen idea poikkeuksellisen mielenkiintoinen. Toki tätäkin ideaa on jo käytetty monessa muodossa aiemminkin, mutta elokuvaa katsellessa tuli sellainen tunne, että se tarjoaa mahdollisesti myös jotain uutta koettavaa. Lupaavuudestaan huolimatta ensimmäinen kolmannes menee odotetulla tavalla ja materiaali perimmiltään tuntuu seuraavan hyvin ennalta-arvattavaa kaavaa. Mitä pidemmälle siinä kuitenkin etenemme, sitä kiehtovammaksi se alkaa muuttumaan.
 
Ensimmäinen varsinainen juonenkäänne tapahtuu toisen kolmanneksen aikana - lähemmäs puoltaväliä, jolloin ohjaaja riuhtaisee maton jalkojemme alta ja shokeeraa katsojan kääntämällä koko idean päälaelleen. Tämä käänne ei ole ainoastaan omaperäinen ja efektiivinen, mutta se muuttaa koko elokuvan luonteen kertaheitolla. Seuraammekin tarinassa, kuinka Beth yrittää selvitä kiireisestä arjestaan selvin nahoin, mutta hinku kaivella menneitä vie hänet kuitenkin yhä lähemmäs ja lähemmäs ei-toivottuja paljastuksia, joiden vaikutus on massiivinen.


Teknisestä näkökulmasta katsottuna The Night House on loistava kaiken kaikkiaan. Ei ainoastaan, että kontrastia ja tummaa väripalettia käytetään vakuuttavasti hyväksi painostavan tunnelman luomiseen, mutta visuaalinen ilme todellakin miellyttää silmää. Kuvaus on aistikasta ja pääosin laadukasta seurattavaa. Tunnelmallisesti elokuva onnistuu hitaahkon alun jälkeen nostamaan kierroksia poikkeuksellisen rajulla tavalla, mikä saa katsojan kuin katsojan tarrautumaan kiinni näyttöön. Jatkuva epätietoisuus pitääkin katsojan jatkuvasti päkiöillä ihmettelemässä näytöllä tapahtuvaa nostaen samalla painavia psykologisia kysymyksiä pinnalle.

The Night House on vakuuttava mysteerin täyttämä kauhuelokuva, jolla on kaikki mahdollisuudet erottua joukosta. Valitettavasti se ei kuitenkaan koskaan tunnu yltävän puolenvälin juonenkäänteen tasolle, minkä vuoksi lopetus saattaa tuntua pieneltä antikliimaksilta. Siitä huolimatta elokuva käsittelee hyvin kiehtovia asioita ja onnistuu kuvailemaan traumaa uskottavalla tavalla näytön toiselle puolelle katsojan vastaanotettavksi. Roolisuoritukset ajavat asiansa, mutta sen suurempia tähdenlentoja ei elokuvan aikana kuitenkaan nähdä. Kannattaa ehdottomasti tutustua kyseiseen tuotokseen, jos ihmisen mieli ja elämän yliluonnolliset aspektit kiinnostavat.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 22.1.2022
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit