Usva | The Fog (1980) - arvostelu

 

Ohjaus: John Carpenter

Pääosissa: Adrienne Barbeau, Tom Atkins, Jamie Lee Curtis,

Hal Holbrook, Janet Leigh, Nancy Loomis, Ty Mitchell, Charles Cyphers,

James Canning, John Houseman, John F. Goff, George Buck Flower
Genre: Kauhu, Jännitys

Kesto: 1 tunti 29 minuuttia

 

Yhdysvaltalainen John Carpenter kuuluu ehdottomasti 1980-luvun suurimpiin elokuvaohjaajiin ja syystäkin, etenkin kun herran filmografiaa lähdetään avaamaan tarkemmin. Erinomaisen Halloween- ja mestarillisen The Thing - ''se'' jostakin -elokuvatkin ohjannut mies on onnistunut jättämään vaikuttavan jälkensä kauhuelokuvien historiaan, joten oli mielenkiintoista nähdä, mitä muuta kiehtovaa hän on tehnyt urallaan. Tällä kertaa otamme käsittelyyn vuonna 1980 ensi-iltansa saaneen yliluonnollisen Usva-kauhuelokuvan, jota en ollut aiemmin vielä nähnyt.

 

Vaikka elokuva ei suoranaisesti juurrakaan ideaansa Stephen Kingin vuonna 1980 julkaistusta ''The Mist'' -novellista, ovat samankaltaisuudet poikkeuksellisen selkeät. Kiinnostukseni kuitenkin nousi huomattavasti luettuani, mistä elokuva kertoo. Ottaen huomioon, että ruorissa on myös jännityksen taitava ohjaaja, oli sanomattakin selvää, että minulla oli omat toiveikkaat ennakko-odotukseni tuotosta kohtaan. Avoimin, mutta pettymykseen varautunein odotuksin lähdin katsomaan Usva-elokuvaa. Onnistuiko se yltämään herran ohjausten parhaimmistoon vai jäikö se vääjäämättömästi jälkeen laadussaan?

 

Antonio Bayn kalastajakylä valmistautuu kaupunkinsa satavuotisjuhlaan. Asukkaiden valmistellessa juhliaan, rannikolle ilmestyy sankka ja hohtava usva, joka pyyhkäisee kaupungin yli ja jättää jälkeensä vain kammottavia veritekoja. Synkkä ja häiritsevän verinen historia alkaa toistamaan itseään, kun yliluonnollinen voima päättää maksaa takaisin kaupunkilaisille sata vuotta sitten tapahtuneita vääryyksiä. Pystyvätkö asukkaat pakenemaan vaaraa vai onko heidän päivänsä jo luetut?

 

Antonio Bay on pieni ja tiivis yhteisö, joka tunnetaan kalastajistaan, turvallisesta ympäristöstään ja ystävällisestä ilmapiiristään. Sadan vuoden historiansa aikana kaupunki on hengittänyt vapaasti vailla minkäänlaisia ongelmia ja sanoinkuvaamattomia tapahtumia. Satavuotissyntymäpäivänään tilanne muuttuu kuitenkin kertaheitolla, kun erikoiset katoamiset ja ruumiit yleistyvät ympäri kaupunkia. Usva-elokuva on konseptinsa puolesta hyvin kiehtova tapaus kaiken kaikkiaan. Sata vuotta takaperin kroonista lepra-sairautta poteva rikas mies nimeltään Blake purjehti Antonio Bayn kylään perustaakseen oman väliaikaisen siirtokuntansa.

 

Mies ehdotti paikallisille asukkaille vievänsä väkensä kauemmas kylästä, kunhan nämä suostuisivat pyyntöön. Kyläläiset eivät oikein lämmenneet ajatukselle, vaan huijasivat Blakea kääntymään takaisin ja purjehtimaan saattueensa kalliota päin. Haaksirikkoutuneesta laivan hylystä löytyi rikkauksia moneen lähtöön, joiden avulla kyläläiset pääsivätkin jaloilleen ja rakensivat oman kaupunkinsa. Sata vuotta myöhemmin sankka usva alkaa lähestymään kaupunkia tuodessaan mukanaan raakuuksia ja kuolemaa. Antonio Bayn asukkaat alkavatkin epäilemään historiansa olevan yhteydessä yliluonnollisiin tapahtumiin.

 

Paperillahan asetelma vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta ja kiehtovalta tapaukselta perimmiltään. Vaikka arvostankin ja ihailenkin John Carpenteria ohjaajana, ei Usva tunnu oikein pääsevän ihan sille tasolle, mitä siltä toivoin ennakkoon. Ohjaaja on tunnettu tiivistunnelmaisista ja kutkuttavista elokuvistaan, mutta tämä teos ei kyllä sitä tunnu juurikaan tarjoavan. Sanotaanko näin, että vaikka tunnelma ei toivottuja jännityspiikkejä koskaan tavoitakaan kestonsa aikana, on siinä havaittavissa jonkin sortin mystiikkaa ja unenomaisia piirteitä, mitkä pitävät katsojan edes jollain alkeellisella tasolla investoituneena.

 

Rakenteellisesta näkökulmasta katsottuna elokuva on hyvin pinnallinen sukellus mysteeriseen kalatarinaan, joka voisi parhaimmillaan tuoda vähintäänkin kutkuttavan ilmapiirin katsojan koettavaksi, mutta kun sekin aspekti jää vähän ailahtelevaksi, ei elokuvasta meinaa saada mitään merkittävää irti. Usva nojaakin mielellään yliluonnolliseen luonteeseensa, mutta se samalla jättää kaikki tarinalliset yksityiskohtansa lojumaan oman onnensa nojaan. Emme katsojina oikein välitä käsiteltävistä hahmoista tai heidän koettelemuksistaan, mikä viekin elokuvalta lopulta sen vaadittavan pohjan.

 

Katsojina meitä kiehtoo ajatus yliluonnollisesta ja mysteerisestä vaarasta, mutta emme kuitenkaan pysty emotionaalisella tasolla investoitumaan elokuvaan juuri ollenkaan, mikä on kyllä sääli. Ottaen huomioon, että sitä haluaa antaa elokuvan viedä mennessään ja tunnelman valtaavan aistimme, jää Usva poikkeuksellisen kevyeksi ja kertaluonteiseksi kokemukseksi. En tietenkään sano, että se olisi missään nimessä luokaton tai mitäänsanomaton kontekstiltaan, mutta näinkin suuren potentiaalin omaavana kokonaisuutena pitäisi sen saada hieman enemmän irti konseptistaan kuin mitä nyt lopputulos antaa olettaa.

 

Elokuvan tuotannollinen puoli on kuitenkin ''carpenterimaiseen'' tapaan miellyttävää katsottavaa. Audiovisuaalisesta kokemuksesta ei voi muuta kuin pitää ja se johtuukin ohjaajan omaperäisestä lähestymistavasta elokuvan tunnelmalliseen puoleen. John Carpenter vastaa tälläkin kertaa teoksensa sävellyksistä ja sen huomaa heti kättelyssä. Hyvin vanhanaikainen, yksinkertainen ja piinaava musiikki tuo paljon lisäarvoa muuten vaisuun kauhuiluun, joka ei selkäpiitä hivele alkuunkaan. Jos odotatte elokuvalta todellista jännitysspektaakkelia tai raakuutta, voi kokemus tuottaa suuren pettymyksen, sillä materiaali jää jopa yllättäenkin turhan varmistelevaksi ja kevyeksi kokemukseksi.

 

Usva on asiansa ajava kauhuelokuva, joka jättää kuitenkin vähän imelän jälkimaun suuhun. Vaikka elokuvassa onkin paljon potentiaalia, tuntuu se ottavan riskejä hyvin pienellä prosentilla tehden käsiteltävästä materiaalista jossain määrin yksitoikkoisen ja paikoitellen jopa ennalta-arvattavan koettavan. Vaikka elokuva ei kauhua paljoa tarjoakaan, onnistuu se ajoittain osumaan nappiin piinaavan jännityksensä kanssa. Sanotaanko näin, että John Carpenterin Usva ei kokeneempaa kauhun suurkuluttajaa todellakaan hetkauta juuri mistää näkökulmasta katsottuna, mutta nuoremmille katsojille elokuva voi toimia mainiona tutustumisnimikkeenä kauhun genreen.

 

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 21.10.2021

Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com