Texasin moottorisahamurhat | Texas Chainsaw Massacre (2022) - arvostelu

 

Ohjaus: David Blue Garcia
Pääosissa: Sarah Yarkin, Elsie Fisher, Mark Burnham,
Jacob Latimore, Moe Dunford, Olwen Fouéré, Alice Krige,
Jessica Allain, Nell Hudson, Sam Douglas, William Hope
Genre: Kauhu, Jännitys
Kesto: 1 tunti 21 minuuttia

Texasin moottorisahamurhat -elokuva onnistui muuttamaan kauhun genreä suunnattomasti ja aloittamaan uuden aikakauden luomalla oman häiritsevän alatyylinsä. Entisajan kauhut keskittyivät suurimmaksi osaksi vain fiktiivisiin hahmoihin ja ideoihin, jotka nojasivat enemmän fantasiapainoitteisuuteen ja satumaisiin konsepteihin. Alfred Hitchcockin Psyko-elokuva oli ensimmäinen varsinainen kauhuelokuva, joka toi sarjamurhaajat valokeilaan.
 
Tuokaan elokuva ei kuitenkaan kovin uskottavalta vaikuttanut toteutukseltaan, vaikka paljon oikeaan elämään heijastettuja yksityiskohtia pitikin sisällään. Elokuvan ohjaajana toiminut Tobe Hooper päätti tehdä asiaan muutoksen ja loput onkin historiaa. Nyt, melkein viisikymmentä vuotta ja seitsemän jatko-osaa, sekä uudelleenkäynnistystä myöhemmin, Netflix-striimauspalvelu päätti heilauttaa itse megalomaaniseksi muuttuneen elokuvasarjan suuntaan.


David Blue Garcian ohjaama Texasin moottorisahamurhat -elokuva on vuonna 2022 julkaisunsa saanut kauhuelokuva, joka toimii suorana jatko-osana ja kevyenä uudelleenkäynnistyksenä loputtomiin jatkuneelle elokuvasarjalle. Nyt kun elämme elokuvasarjojen uudelleenkäynnistyksien kulta-aikaa, oli vain ajan kysymys, jolloin tämä konsepti otettaisiin haltuun uudemman kerran. Olemme todistaneet kauhun puolella ainakin pari merkittävää heilautusyritystä, joista 2018 vuoden Halloween on luultavasti se merkittävin.

Tällä kertaa keskittymisemme ohjautuu kuitenkin uuteen Texasin moottorisahamurhat -elokuvaan, jonka julkaisua odotin innolla. Vaikka itseäni miellyttikin ajatus onnistuneesta jatko-osasta, en lähtenyt toivomaan liikoja sen suhteen, sillä Netflixin tuntien on vaikea odottaa varmaa osumaa juuri mistään konseptista. Joka tapauksessa toivoin elokuvan avartavan konseptin mytologiaa pintaa syvemmälle. Onnistuuko David Blue Garcia herättämään Leatherfacen legendan uudestaan eloon vai jääkö yritys vain turhanpäiväiseksi toiveeksi?


Ryhmä nuoria idealisteja päättävät hankkia tontteja omistukseensa herättääkseen Harlow'n aavemaiseksi muuttuneen kaupungin takaisin eloon. Päästyään paikan päälle he varmistavat, että kaikki on järjestyksessä ennen kuin kunnianhimoiset yrittäjät ja investoijat saapuvat paikalle arvioimaan ja suunnittelemaan uudelleenherättävää uudistusta. Ongelmat alkavat kuitenkin kasaantumaan päälle, kun omistusasiakirjojen kanssa tulee ongelmia. Yksi epäonnekas sattuma johtaa toiseen, mikä käynnistää hirvittävän ketjureaktion, jonka seuraukset ovat karmaisevat.

Sanotaanko nyt alkuun vaikka näin, että Texasin moottorisahamurhat -elokuva on hyvin kaksijakoinen kokonaisuus perimmiltään. Jo se, että sille päätettiin tehdä uutta jatkoa, oli hieman erikoista, mutta samaan aikaan se onnistui jopa miellyttämään jollain ihmeen tavalla. Rakenteellisesta näkökulmasta katsottuna tuotos on valitettavan keskinkertainen ja se johtuukin ohjaajan päämäärättömästä lähestymistavasta konseptiin. Elokuva potee jonkin tason identiteettikriisiä, minkä vuoksi se ei tunnu oikein tietävän, mitä se haluaa omalla tarinallaan kertoa.
 

Toki. Jos ollaan nyt rehellisiä, näitä elokuvia ei useinmiten katsota syväluotaavan tarinan vuoksi, vaan itse materiaalin, jonka odotetaan herättävän pelot ja muut aistit eloon. Olisin kuitenkin toivonut, että kyseinen jatko-osa keskittyisi enemmän Leatherfacen hahmoon ja siihen, mitä hän on mahdollisesti puuhannut monen vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen. Ottaen huomioon, että hänen murhasarjansa joutui todellisen media-aallon alle, on erikoista huomata, että mies on kuitenkin onnistunut pakenemaan kuin koira veräjästä jälkiä jättämättä.

Leatherfacen ei pitäisi nimittäin olla kovin terävä älyltään tai liukas liikkeiltään. Hän ei olisi päässyt tilanteesta selvin nahoin, mutta tässä sitä ollaan, eikä seikkaan nyökätä kertaakaan elokuvan aikana. Mihin se nyökkää kuitenkin ja hyvin selkeästi on itse vastaanotettava materiaali, joka ei paljoakaan itseään pidättele. Ei ainoastaan, että veri roiskuu menemään, mutta raajat paukkuvat kuin raketit uutenavuotena konsanaan. Raakuudesta ei elokuva siis säästä, mikä on yllättävää huomata. Kaikki näytetään yksityiskohtaisesti näytöllä ja siitähän kauhun kannattajat tulevat pitämään.


Tuotannollisesta näkökulmasta katsottuna elokuva on jokseenkin vaikuttava lisä yhä suurenevaan elokuvasarjaan, vaikka taso ei olekaan päätä huimannut vuosien mittaan. Ei ainoastaan, että sen visuaalinen ilme miellyttää silmää, mutta monesta kohtauksestakin saisi komeat taulut roikkumaan seinälle. Sävellykset eivät kovin kummallista vaikutusta onnistu tekemään, vaikka ne ajavatkin asiansa moitteettomasti kohtauksessa kuin kohtauksessa. Näyttelysuoritukset eivät pilviä halkaise laadullaan, mutta antavat jonkin sortin uskottavuuden muuten lapasesta lähteneelle idealle.

Texasin moottorisahamurhat on keskiverto kauhuelokuva, joka yllättää raakuudellaan ja näyttävällä efektityöskentelyllään. Vaikka tarinakokonaisuus jääkin hahmoineen hieman unholaan kesken kaiken, osaa tuotos olla poikkeuksellisen viihdyttävää seurattavaa siitäkin huolimatta. Elokuva on lyhyt ja se on hyvä asia, sillä venytettynä se olisi tuntunut ehkä turhan raastavalta kokemukselta. Jatko-osa tulee jakamaan mielipiteitä rajusti, mutta jokaiselle löytyy varmasti jotakin mielekästä nostettavaa jälkeenpäin. On kiehtovaa nähdä, mitä Netflix päättää elokuvasarjalle seuraavaksi tehdä...


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 18.2.2022
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit