Memories of Murder | 살인의 추억 (2003) - arvostelu

 

Ohjaus: Bong Joon Ho
Pääosissa: Song Kang Ho, Kim Sang Kyung, Kim Roi Ha,
Song Jae Ho, Byun Hee Bong, Go Seo Hee, Ryu Tae Ho,
Park No Shik, Park Hae Il, Jeon Mi Seon, Yeom Hye Ran
Genre: Rikos, Mysteeri, Jännitys
Kesto: 2 tuntia 11 minuuttia

Mestarillisen Parasite-elokuvan ohjannut eteläkorealainen Bong Joon Ho onnistui nostamaan itsensä hetkessä elokuvamaailman puhutuimmaksi elokuvaohjaajaksi. Maailmanlaajuiseksi ilmiöksi noussut teos nostatti miehen ja hänen filmografiansa vaikuttavasti tarjottimelle, mitä kautta itsekin löysin herran aiemmasta tuotannosta lisää mielenkiintoisia nimikkeitä. Tällä kertaa otammekin käsittelyyn vuonna 2003 ensi-iltansa saaneen Memories of Murder -elokuvan, joka toimi ohjaajan ensimmäisenä varsinaisena läpimurtona elokuva-alalla.

Vuonna 1986 pieni poika löytää piilotetun ruumiin tien varresta keskellä ei mitään. Paikallinen etsivä Park Doo Man hälytetään paikalle vilkaisemaan ruumista ja mies aloittaa pikimmiten murhatutkintansa. Ruumis on sidottu raajoistaan ja jätetty lojumaan oman onnensa nojaan. Murhatutkinta kiristyy kiristymistään, kun ruumiita alkaa kasaantumaan yhä enemmän ja enemmän. Sama tekijä tuntuu olevan asialla, sillä asettelu ja toteutustapa vastaa jatkuvasti yhtenevää kuvausta. Kun todisteet ovat vähissä, yrittää Park kollegoineen epätoivoisesti ratkaista sarjamurhaajan identiteettiä, vaikka väkisin.


Memories of Murder -elokuva on hyvin mielenkiintoinen tapaus konseptiltaan. Ohjaaja Bong Joon Ho on päättänyt nimittäin pohjustaa tarinansa löyhästi Korean ensimmäisen sarjamurhaajan rikoksiin, jotka ajoittuivat vuosien 1986 ja 1991 välille pieneen Hwaseong-kaupunkiin. Lähestymistapa elokuvaan on aiheensa lailla hyvin vaativa ja ajatuksia herättävä kaiken kaikkiaan. Tarina sijoittuu nimittäin sellaiseen aikaan, jolloin maa oli hajoamaisillaan käsiin ja kaikki virkavallan toimintamallit jäivät historiaan.
 
Temaattisesti elokuva nostaakin paljon kiehtovia asioita tapetille, jotka onnistuivat tahattomasti mahdollistamaan ensimmäisen sarjamurhaajan hirvittäviä tekoja. Elokuvassa tuleekin heti kättelyssä ilmi, kuinka amatöörimäisesti murhaa lähdetään tutkimaan ensimmäisestä päivästä lähtien. Kommunikointi ei pelaa kollegoiden välillä, ruumiita siirrellään paikasta toiseen ilman valtuutetun lupaa, rikospaikkoja ei onnistuta suojaamaan minkäänlaisilta tarpeettomilta tunkeiluilta ja todisteita joudutaan keinotekoisesti luomaan tyhjästä niiden puutteen vuoksi.


Parasite-elokuvassa upeasti loistanut Song Kang Ho esittää tässä tarinassa etsivä Park Doo Mania, joka saa itselleen elämänsä tapauksen. Mies on tunnettu omassa työyhteisössä ''Shamaani''-lempinimellä, sillä hän osaa oman tietämyksensä mukaan katsomalla epäillyn silmiin ratkomaan tämän osallisuutta rikoksiin. Hänen oikeana kätenään toimii Kim Roi Han esittämä Cho Yong Koo, joka erikoistuu alallaan astetta väkivaltaisempaan toimintamalliin. Mies potkii epäiltyjä henkihieveriin asti saadakseen haluamansa vastauksen kysymyksiinsä.

Heidän avuksi lähetetään Soulista astetta ammattimaisempi etsivä, Kim Sang Kyungin esittämä Seo Tae Yoon, jonka lähestymistapa työhön on rationaalisempi ja pohdiskelevampi. Tästä lopulta koostuukin hyvin epädynaaminen etsiväkolmikko, joka yrittää erilaisista lähestymistavoistaan huolimatta päästä samaan toivottuun määränpäähänsä. Jos jotain täytyy elokuvan hahmoista sanoa, niin mainitsisin ehdottomasti sen, kuinka uskottavan epätäydellisiltä he tuntuvat perimmiltään. Olemme katsojina varmasti tottuneet ajatukseen aukotttomista etsivistä, jotka voivat tarpeen tullen tehdä mitä uskomattomimpia ratkaisuja paineen alaisenakin.


Tämä ajatus ei kuitenkaan päde tässä elokuvassa ollenkaan, sillä näillä etsivillä on omia yksilöllisiä heikkouksia, jotka erottavat heidät toisistaan mieleenpainuvalla tavalla. He väittelevät jatkuvasti keskenään toistensa toimintatavoistaan ja pyrkivät todistamaan oman näkökantansa olevan täydellinen muihin verrattuna. Tutkinnan aikana jokaikinen etsivä joutuu kuitenkin syömään hiekkaa saappaastaan huomatessaan ultimaattisen totuuden olevan astetta kinkkisempi tavoiteltava. Erimielisyyksien ja tahattoman sabotaasin seurauksena he menettävät kallisarvoista aikaa selvittäessään pahamaineisen sarjamurhaajan identiteettiä.

Vaikka paperilla Memories of Murder seuraakin hyvin yksinkertaista asetelmaa ja ideaa, tuntuu itse toteutus poikkeuksellisen omaperäiseltä ja mukaansatempaavalta kaiken kaikkiaan. Bong Joon Ho on tunnettu kekseliäästä ja jouhevasta tarinankerrontatyylistään, eikä mies näköjään alkutaipaleellakaan pelännyt vaikeita haasteita. Elokuva on kuin onkin hyvin laadukas sukellus korealaisen yhteiskunnan luokkaerotteluun ja hierarkiaan, joka tuntuu jatkuvasti pettävän tiukan paikan tullen. Virkavallan kouluttamattomuus ja primitiivinen luonne paistavat rivien välistä oikein näkyvällä tavalla korostaen samalla sen ajan maanlaajuista poliittista sotkua.


Elokuva etenee hyvin sulavalla tavalla pitkin kestoaan, vaikka nopeatempoisesti se asetelmansa ja yksityiskohtansa ennakkoon alustaakin. Mysteeri alkaa syvenemään syvenemistään yhä kutkuttavammaksi ja vangitsevammaksi kokemukseksi. Se nappaa katsojan kurkusta kiinni armottomalla ja anteeksiantamattomalla tavalla seuraamaan, kuinka vaativa tilanne alkaa muuttumaan yhä epätoivoisemmaksi ja epätoivoisemmaksi. Ohjaaja ei säästele materiaalinsa kanssa ollenkaan, vaan päättää täyttää emotionaalista latausta täyslaidallisen edestä.

Tunnelmallisesti elokuva osaakin olla poikkeuksellisen painostava ja raaka, kun asiaa lähtee avaamaan pintaa syvemmälle. Vaikka elokuva ei välttämättä kaikista graafisin ole toteutuksensa puolesta, ovat tapahtumat ajatuksen tasolla hyytävän karmaisevia. Bong Joon Ho onnistuukin välittämään tilanteen vakavuuden ja virkavallan epätoivoisen rimpuilun vaikuttavasti näytön toiselle puolelle katsojan koettavaksi, eikä seuraaminen ole aina kovin kevyttä vastaanotettavaa. Elokuva tuo myös tilkan mustaa huumoria konseptiinsa mukaan, mikä pitää kokemuksen jollain kieroutuneella tavalla miellyttävänä.


Teknisestä näkökulmasta katsottuna Memories of Murder on upeaa seurattavaa. Vaikuttavista ja kauniista visuaalisista ratkaisuista painostaviin ja hektisiin musiikkeihin se onnistuu erinomaisesti kertoa tarinansa myös muita keinoja käyttämällä. Tarinankerronta ei nojaa ainoastaan sanottuihin sanoihin ja suuntaa-antaviin yksityiskohtiin, vaan se myös käyttää efektiivisesti audiovisuaalista materiaaliaan kertoakseen moniulotteisen tarinansa. Elokuva haastaa katsojan myös tulkinnalliseen analysoimiseen, jota tarvitaan etenkin viimeisen kolmanneksen puolella, tarinan jäädessä ajatuksia herättävällä tavalla auki.

Bong Joon Hon Memories of Murder on erinomainen elokuva, joka monimuotoisella toteutuksellaan ja väkevillä teemoillaan erottaa tavanomaiset rikostarinat itsestään hyvin mieleenpainuvalla tavalla. Elokuva on armoton, brutaali, kaunis ja vangitseva elämys, joka tempaa katsojan kuin katsojan mukaansa emotionaalisen vuoristoradan kyytiin. Jo valmiiksi todettu kaaos alkaa yltymään jopa sietämättömäksi ja säälimättömän raa'aksi koetukseksi, kun pyrimme selvittämään käsiteltävien hahmojemme kanssa hirvittävien rikosten tekijää ja motiiveja.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 23.10.2021
Lähteet: kansikuva www.filmikamari.fi, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit