Ohjaus: Leigh Janiak
Pääosissa: Kiana Madeira, Olivia Scott Welch, Benjamin Flores Jr,
Julia Rehwald, Maya Hawke, Charlene Amoia, David W. Thompson,
Noah Bain Garret, Darrell Britt-Gibson, Ashley Zukermann
Genre: Kauhu, Mysteeri
Kesto: 1 tunti 47 minuuttia
Netflix-striimauspalvelu on viime viikkojen aikana mättänyt kovaa tahtia alkuperäiselokuviaan valikoimiinsa, joten olihan sieltä pakko löytyä jotain mielenkiintoista katsottavaa. Selatessani tulevia nimikkeitä läpi, kiinnostukseni kohdistui nopeasti kolmiosaiseen kauhuelokuvatrilogiaan, jonka oli määre tulla osa kerrallaan kerran viikossa. Ajatus yhtenevästä trilogiasta kiehtoi minua paljon, minkä vuoksi päätinkin nopeasti lisätä kaikki osat katsastuslistalleni.
Fear Street - Osa 1: 1994 on vuonna 2021 julkaistu kauhuelokuva, joka perustuu niin sanotun ''lapsille suunnatun Stephen Kingin'', eli R. L. Stinen, kirjoittamaan samannimiseen kirjasarjaan. Elokuvatrilogian ohjauksesta vastaa ainakin itselleni suht tuntematon nimi. Yhdysvaltalainen Leigh Janiak on nimittäin ohjannut vain yhden kokopitkän elokuvan ja muutamia yksittäisiä jaksoja sarjoissa, jotka eivät ole ainakaan nimiensä perusteella nostattaneet paljoakaan selkäkarvoja pystyyn.
Merkittävimpänä ja oleellisimpana saavutuksena mainitsisin Scream-sarjan, josssa nainen on ohjannut kaksi jaksoa yhteensä. Tässä on siis vielä kyse aloittelevasta ammattilaisesta, joten oli vaikea odottaa elokuvatrilogialta mitään erikoista tietämättä juurikaan mitään ohjaajan omasta visiosta ja tyylistä ennakkoon. Olin valmis kuitenkin todistamaan materiaalin varteenotettavuuden. Oliko Fear Street - Osa 1: 1994 napakka aloitus elokuvatrilogialle vai oliko luvassa vielä puuduttava kolmiosainen sekasikiö?
Shadyside toimii Yhdysvaltojen murhalukujen ylivoimaisena pääkaupunkina, kun taas naapurikaupunki Sunnyvale kukoistaa harvinaista turvallisuutta ja rauhaa. Kuten olettaa varmaan saattaakin, shadysidelaisessa kauppakeskuksessa tapahtuu verinen joukkomurha, jonka takana on motiiviton murhaaja. Kyseinen nuori mies ei koskaan edes näyttänyt merkkejä väkivaltaisuudestaan tai verenhimoisuudestaan, minkä vuoksi huhut alkavatkin käymään kaupungissa kuumempina kuin koskaan. Oliko murhissa kyse vain huomiosta vai onko jokin muu niiden takana?
Fear Street - Osa 1: 1994 on jopa yllättävän kiehtova tapaus kaiken kaikkiaan. Seuraamme elokuvassa, kuinka paikalliset nuoret joutuvat pakon edessä etsimään vastauksia Shadysiden yllä lymyilevään kiroukseen, joka on varjostanut heidän kaupunkiaan jo vuosisatojen ajan. Varsinaista syytä emme eriskummallisille tapahtumille valitettavasti vielä alkuun tiedä. Tiedostamme kuitenkin heti kättelyssä sen, etteivät asukkaat omin avuin sekoa omasta tahdostaan, vaan taustalla lymyilee jokin muu selittämätön voima, joka on kironnut Shadysiden asukkaita jo pidemmän aikaa.
Elokuva on siitä erikoinen tapaus, että se on selkeästi samaan aikaan sekä oma mielenkiintoinen konseptinsa, että jonkin sortin rakkauskirje lukuisille historian uraauurtavimmille slasher-elokuville. Tämä yhdistelmä pitää siis huolen myös siitä, että elokuvasta voivat nauttia sekä slasher-kauhua kokevat ensikertalaiset, että kokeneemmat veteraanit. Vaikka uskaltaisinkin väittää, että suurimpana kohdeyleisönä toimii teiniyleisö, voin varmuudella sanoa sen, että kauhua pidempään töllötellyt katsojakin saattaa saada materiaalista paljon enemmän irti kuin ensikertalainen.
Ensikertalaisen keskittyminen nojaa nimittäin luultavasti enemmän reaktiopainoitteiseen sisältöön, kun taas kokeneemmat katsojat keskittyvät pieiniin yksityiskohtiin ja nostalgisiin viittauksiin. Elokuvatrilogian ensimmäisen osan konsepti tekee miellyttävän paluun 1990-lukuun, joka toimii katsojalle kun katsojalle nostalgisena matkana takaisin sertifioitujen slasher-elokuvien äärelle. Vaikka elokuva ei välttämättä mitään rajoja onnistukaan rikkomaan toteutuksensa puolesta, toimii se loistavasti kevyenä viihteenä.
Tarina ja hahmot eivät tunnu pelaavan kovin suurta roolia kokonaiskuvassa, vaan pikemminkin esteetttisyys ja nostalgisen tunnelman luominen tuntuu olevan ohjaajan prioriteettina pitkin elokuvaa. Toki rakenteelliset seikat ovat asiansa ajavalla tasalla, mutta kovin syvällisiä tarinakaaria on heiltä turha odottaa missään vaiheessa. Vaikka käsiteltävät hahmot ja maailma tuntuvatkin yhtenäisesti hiukan aliravituilta ja koomisilta vatsaanotettavilta, osaa elokuva ajoittain olla itsetietoinen omasta naurettavuudestaan ja kliseisyydestään, mikä helpottaakin katselukokemusta huomattavasti.
Itsetietoisuudesta puheen ollen, elokuva nojailee hyvin vahvasti Scream-elokuvien ideoihin ja kohtauksiin, joka on tunnettu itsetietoisesta olemuksestaan ja koomisesta esillepanostaan. Vaikka nämä miellyttävät viittaukset herättävätkin varmasti innostavia tunteita katsojassa, on vaikea ummistaa silmiä elokuvan omaperäisyyden puutteelle. Käsikirjoitus ei paljoakaan uutta tarjoa tarinan muodossa, mutta ajaa kyllä asiansa sivullisena seikkana. Esteettisestä näkökulmasta katsottuna elokuvalla tuntuu olevan suurimmaksi osaksi oma visio. Pidän erityisesti siitä, kuinka paljon värejä ja erilaisia tyylejä käytetään elokuvassa hyväksi materiaalin korostamiseksi ja efektiivisyyden nostattamiseksi.
Elokuvan tarjoamat tappajat nojaavat vahvasti klassikkomurhaajien olemuksiin ja käyttäytymiseen. On hauska nähdä tiettyjä vivahteita Ghostfacesta ja Michael Myersista elokuvan mittaan, eikä niitä viittauksia pysty oikein missaamaan, jos elokuvaa todella katsoo alusta loppuun. Vaikka idean tasolla Fear Street - Osa 1: 1994 saattaakin olla hyvin kiehtova ja moniulotteinen kokonaisuus, tuntuu elokuva ajoittain turhan pinnalliselta ja ennalta-arvattavalta rikkoakseen tyypillisen slasher-elokuvan muottinsa omaksi omaperäiseksi muotikseen. Sanotaanko näin, että aina kun kirouksen herättämät tappajat ovat liikkeellä ja etenkin näytöllä, tuntuu elokuva aina heräävän yllättäen eloon pinnallisesta horroksestaan.
Tämä johtuukin siitä, ettemme oikein saa tyypillisiin ''teinikauhuhahmoihin'' kovin kummoista sidettä luotua, minkä vuoksi emme juuri välitä heidän vaikeutuvista koettelemuksistaan. Vaikka materiaali onkin ajoittain ailahtelevalla tasolla, on siinä onneksi yksittäisiä tähdenlentoja, jotka todellakin viihdyttävät katsojaa kuin katsojaa. Netflixin Fear Street - Osa 1: 1994 on asiansa ajava kauhuelokuva, joka alustaa trilogian kokonaisvaltaisen tarinan tarpeeksi selkeästi ja avaa samalla monia mahdollisuuksia sen eskaloitumiselle. Odotan maltillisesti, mutta toiveikkaasti, mitä jatko-osa tuo tullessaan. Toistaiseksi nimittäin itse konsepti ja sen mytologia näyttää ihan lupaavalta jatkoa ajatellen.
Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 25.7.2021
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti