Croodit | The Croods (2013) - arvostelu

 

Ohjaus: Kirk DeMicco, Chris Sanders
Pääosissa: Nicolas Cage, Emma Stone, Ryan Reynolds, Catherine Keener,
Clark Duke, Cloris Leachman, Randy Thom, Chris Sanders
Genre: Animaatio, Seikkailu, Komedia
Kesto: 1 tunti 38 minuuttia

Shrek-, Kung Fu Panda-, Näin koulutat lohikäärmeesi-elokuvista vastannut DreamWorks Animation on tullut vuosien saatossa ensisijaisesti tutuksi loistavista esikoiselokuvistaan. Jatko-osista voi olla toki montaa mieltä, mutta se on kuitenkin todettu, että heidän alkuperäiset ideat voivat parhaimmillaan yltää vaikka minkä sortin korkeuksiin. Tietenkään nekään eivät ole olleet aina kaikista kannattavimpia ideoita ja ratkaisuja, mutta yrityksen puutteesta ei voi studiota ainakaan syyttää.

Tällä kertaa otamme käsittelyymme vuonna 2013 ensi-iltansa saaneen seikkailupainoitteisen Croodit-animaatioelokuvan. Elokuva on ollut suunnittelupöydällä jo vuodesta 2005, jolloin ohjaajaksi kaavailtiin Chris Sandersia. Suunnitteluprosessi venyi kuitenkin monen vuoden mittaiseksi ja mies päättikin hypätä Näin koulutat lohikäärmeesi-elokuvan ohjaajaksi siinä välissä. Tuon elokuvan valmistuttua Sanders otti kaverikseen Kirk DeMiccon ohjaamaan hyllytettyä Croodit-elokuvaa.


Plioseenikaudella kaikki luolamiesperheet ovat kuolleet erilaisiin luonnonkatastrofeihin ja muihin omantakeisiin valintoihin. Jäljelle jäi Croodien luolaperhe, joka on pyrkinyt varmistamaan elämänsä jatkumisen ylivarovaisilla elintavoillaan ja pysymällä tiiviisti yhdessä päivästä toiseen. Eräänä päivänä heidän luolansa kuitenkin romahtaa ja heidän on pakon edessä löydettävä uusi koti tuntemattomasta maailmasta, jossa lymyää odottamattomia ja vaarallisia yllätyksiä.

Seuraamme elokuvassa kuusihenkistä Croodien luolaperhettä, johon kuuluvat Nicolas Cagen esittämä isä Ugi, Catherine Keenerin esittämä äiti Gugga, Emma Stonen esittämä tytär Eep, Clark Duken esittämä poika Thunk, Randy Thomin esittämä taaperoikäinen tytär Sandy ja Cloris Leachmanin esittämä mummo, eli Guggan äiti. Perhe on elänyt hyvin varovaista elämää vaarallisessa ympäristössä, jossa muut luolaperheet ovat kohdanneet kohtalonsa.


Isä Ugi pitää sukunsa primitiivisistä perinteistä tiukasti kiinni ja vastaa perheen suojelemisesta parhaansa mukaan. Nyt kun luolamiesväestö on jo lähellä kuolla sukupuuttoon, on turvallisuuden takaaminen ensisijainen prioriteetti perheelle oli tilanne mikä hyvänsä. Siksi he elävätkin rauhassa päivä kerrallaan ottamatta suuria riskejä arkiaskareissaan. Heidän elämäntapansa on kuitenkin muovautunut jatkuvaksi selviytymistaisteluksi, minkä vuoksi huominen on heille aina lottovoitto. Asiaan on tulossa kuitenkin muutos...

Perheen vanhin tytär Eep ei nauti elämästään ollenkaan. Hänen utelias ja seikkailunhaluinen persoonallisuus ei ihan sovi perheen elämäntapoihin, minkä vuoksi jokainen yhteinen ruoanhakureissukin tuntuu kuin seikkailulta konsanaan adrenaliinin virtaessa veressä petojen aiheuttamien vaaratilanteiden vuoksi. Eräänä päivänä hän törmää mysteeriseen Ryan Reynoldsin esittämään Kundiin, joka näyttää hänelle tulen ja muita mielenkiintoisia asioita ulkomaailmasta.
 

Kotiluolan romahdettua maan tasalle, täytyy perheen lähteä ennennäkemättömään seikkailuun uuden kodin toivossa. He värväävät Kundin avukseen - väkisin ja toivovat selviävänsä ulkomaailmassa hänen avustuksellaan. Jos jotain täytyy elokuvasta sanoa, niin ehdottomasti mainitsisin sen, että vaikka se ei mitään ennennäkemättömiä ideoita pöydälle tuokaan, osaa se jopa yllättävän mainiosti viihdyttää viattomalla ja hyväsydämisellä tarinallaan.

Ei ainoastaan, että elokuva on temaattisesti hyvin opettavainen ja seikkailunhaluinen kokonaisuus, osaa se olla myös hyvin nerokas yksityiskohtiensa kanssa. Ympäristö pitää sisällään valtavasti fantastisia piirteitä. Ei ainoastaan, että sen tarjoamat eläimet ovat monen eri lajin sekoituksia, mutta työkalut ja muut yksityiskohdat ovat verrattavissa omaan maailmaamme ja tavaroihimme. Tässä primitiivisessä maailmassa tietyt asiat ja käsitteet ovat vielä aivan tuntemattomia, joten on mielenkiintoista nähdä, miten niihin on keksitty selityksiä tarinan mittaan.


Teknisesti elokuva on miellyttävää seurattavaa. Vaikka alussa leikitäänkin paljon erilaisilla visuaalisilla työkaluilla, tasoittuu meno nopeasti yhteneväksi kokonaisuudeksi. Hahmojen mallit nojaavat vahvasti piirretyille tyypilliseen toteutukseen, mutta se ei kuitenkaan vaikuta katselukokemukseen negatiivisesti. Pystymme helposti samaistumaan elokuvan tarjoamiin perheteemoihin, jotka tuovat tunnelmaan automaattisesti enemmän sydäntä ja draamaattista lisäarvoa.
 
Croodit on oikein toimiva animaatioelokuva kaikenikäisille katsojille. Vaikka lapset saavatkin enemmän irti kokemuksesta, tarjoaa se vanhemmillekin ikäpolville tarpeeksi viihdettä reiluksi puoleksitoista tunniksi. Ei ainoastaan, että elokuva tarjoaa valtavasti väriä, vauhtia ja tiukkoja tilanteita, mutta muistaa se myös kertoa perheen mittaamattomasta merkityksestä ja erilaisuuden tärkeydestä. Croodit on helppoa katsottavaa, enkä yhtään yllättyisi, jos katsoisin sen vielä toistamiseenkin.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 6.7.2021
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit