Clarice | Kausi 1 (2021) - arvostelu

 

Luojat: Jenny Lumet, Alex Kurtzman
Pääosissa: Rebecca Breeds, Michael Cudlitz, Lucca De Oliveira,
Devyn A. Tyler, Kal Penn, Nick Sandow, Marnee Carpenter, Jayne Atkinson,
Shawn Doyle, Douglas Smith, Simon Northwood
Genre: Rikos, Jännitys, Draama
Jaksoja: 13

Tällä kertaa lähdemme käsittelemään CBS-yhtiön tuottamaa Clarice-sarjaa, joka toimii suorana jatkona mestarilliselle Uhrilampaat-elokuvalle. Kolmekymmentä vuotta jouduimme odottamaan Thomas Harrisin luoman nimikkohahmon jatko-tarinaa, joten oli mielenkiintoista nähdä, mitä tekijät saivat konseptinsa kanssa aikaiseksi. Metro-Goldwyn-Mayer- ja Dino de Laurentiis Company -yhtiöiden välisten komplikaatioiden vuoksi, Hannibal Lecterin hahmoa ei saanut käyttää, eikä mainita sarjassa ollenkaan.


Ottaen huomioon, että kyseinen hahmo on hyvin suuressa osassa Clarice Starlingin tarinaa Uhrilampaat-elokuvassa, on hyvin merkillistä, ettei keskittyminen kohdistukaan häneen missään muodossa tai missään vaiheessa tarinaa. Oli kuitenkin mielenkiintoista nähdä, miten tekijät selviäisivät tästä haasteesta ja kuinka he onnistuisivat kertomaan Hannibalista piittaamattoman tarinan, joka pohjautuisi nimikkohahmon traumaattiseen elämänvaiheeseen vuosi Buffalo Billin tapauksesta.

FBI-agentti Clarice Starlingin nimi on noussut koko kansan huulille, kun tämä onnistui pelastamaan oikeusministerin Ruth Martinin tyttären Catherinen pakkomielteisen sarjamurhaajan Buffalo Billin käsistä. Tapahtumien jälkeen Clarice määrätään psykiatriseen arviointiin työkunnon varmistamiseksi. Vaikka FBI:n väki pelkääkin naisen mielenterveyden puolesta, päättävät he kuitenkin antaa tälle samaan aikaan uuden sarjamurhaajatapauksen. Pystyykö Clarice käsittelemään traumaansa ja pitämään sisäiset demoninsa kurissa vai kummitteleeko Buffalo Bill edelleen takaraivossa?


Clarice-sarja on siitä mielenkiintoinen tapaus, että sillä olisi mahdollisuus olla hyvinkin omaperäinen ja syväluotaava psykologinen sukellus traumatisoituneen nimikkohahmon mielen syvyyksiin. Valitettavasti joudun sanomaan, ettei kovin erikoisesta sarjasta ole lopulta kyse. Se ajaa kyllä mainiosti asiansa tavallisena rikosmysteerinä, mutta kovin suureja riskejä ei siinä kuitenkaan oteta juuri ollenkaan. Ottaen huomioon, että sarja toimii Uhrilampaat-elokuvan jatkotarinana, on uskomatonta ajatella, ettei pahamaineisesta kannibaalipsykiatrista Hannibal Lecteristä kuulla mitään.

Ymmärrän toki, että kyseinen ongelma pohjautuu tuotantoyhtiöiden välisiin oikeusneuvotteluihin ja niiden mutkikkaisiin yksityiskohtiin, mutta rehellisesti tällaista sarjaa ei vain voi tehdä ilman Hannibal Lecteriä. Ottaen huomioon, että tarina tapahtuu samassa aikajatkumossa ja vuosi elokuvan tapahtumien jälkeen, on hyvin merkillistä, etä niinkin merkittävä hahmo jätetään kokonaan pois sarjasta. Miksi tämä on mielestäni suuri ongelma? Sanotaanko näin, että sarja keskittyy pääosin Claricen traumaan ja siihen, kuinka se on vaikuttanut häneen ihmisenä agentin työssä.


Hannibal Lecteriä ei voi unohtaa tuollaisen tapahtuman jälkeen, etenkään vuoden jälkeen. Ei jauheta siitä kuitenkaan sen enempää. Vaikka asetelma hieman ihmetyttikin ennakkoon, katsoin sarjan mahdollisimman avoimin mielin loppuun asti ja olin joksesenkin ristiriitainen katselukokemukseni puolesta. Jossain määrin vähäiset odotukseni korostivat asioita, joita sarja teki monella tapaa oikein, mutta samaan aikaan siinä oli erotettavissa myös muutamia selkeitä rakenteellisia ja tunnelmallisia rajoituksia, jotka jättivät lopputuloksen valitettavan ailahtelevaksi kokonaisuudeksi.

FBI-agentti Clarice Starlingia esittää Valehtelevat viettelijät -sarjasta tuttu australialainen näyttelijä Rebecca Breeds, joka oli ainakin itselleni tuntematon nimi ennen tämän sarjan katsastamista. Jos jotain poikkeuksellisen loistavaa pitää ottaa Clarice-sarjasta esille, niin nostaisin ehdottomasti nimikkohahmoa esittävän naisnäyttelijän korkeimmalle jalustalle. Ei ainoastaan, että nainen muistuttaa päällepäin molempia hahmoa aiemmin esittäneitä näyttelijöitä, eli Julianne Moorea ja Jodie Fosteria, mutta hän on todellakin tehnyt kotiläksynsä imitoidessaan Fosterin käyttämää eteläkalifornialaista aksenttia.


Näiden yhteyksien vuoksi pystymmekin yllättävän moitteettomasti uskottelemaan itsellemme, että elokuvasarjassa esiintynyt nimikkohahmo on sama henkilö myös sarjassakin. On mielenkiintoista seurata, kuinka kuuluisaksi noussut Clarice käsittelee tuoreessa muistissaan vellovaa traumaansa pitkin sarjaa. Vaikka se onkin katsojan näkökulmasta katsottuna kiehtovaa seurattavaa, valuu sen potentiaali hukkaan kevyemmän lähestymistavan vuoksi. Sarjassa käsiteltävät teemat ovat ajatuksen tasolla hyvin vaativia ja pelottavia kaiken kaikkiaan, mutta varsinainen niiden vaikutus jää hiukan laimeaksi toteutuksen puolesta.

Buffalo Billin nappaaminen on nostanut sekä arvostusta, että epäilystä nuorta FBI-agenttia kohtaan. Vaikka hänen saavutuksiaan muistetaankin hyvällä, ei nainen saa paljoakaan luottoa yksikössään sooloilevan luonteensa vuoksi. Vaikka tapahtumat ovatkin jo takanapäin, kollegat tuntuvat olevan hyvin epävarmoja Claricen työkunnosta. Sarjasta puuttuu tietynlaista särmää. Esimerkiksi kun samasta alkuperäismateriaalista inspiroituva Hannibal-sarja tuntuu jatkuvasti koettelevan katsojaa toinen toistaan häiritsevimmillä ratkaisuillaan ja yksityiskohdillaan, Clarice tuntuu pelaavan vain varman päälle.


Tuotannollisesti Clarice-sarja on suurimmaksi osaksi miellyttävää seurattavaa. Ei ainoastaan, että se visuaalisesti osaa korostaa ja keskittää huomionsa oikeisiin yksityiskohtiin, mutta itse tunnelma yllättää pahaenteisyydellään. Olisin kyllä toivonut, että tekijät olisivat uskaltaneet sukeltaa konseptin ytimeen ja repimään sen seasta häiritsevämpää materiaalia. Ottaen huomioon, että sarjan tarinakin käsittelee monia vaarallisia mielipuolia, on materiaali siihen nähden jokseenkin laimeahkoa ja rajallista perimmiltään.

Clarice on asiansa ajava rikosmysteerisarja, joka kertoo mielenkiintoisen tarinan, muttei tarjoa siitä juuri mitään poikkeuksellista tai erityistä muistettavaa. Nimikkohahmon esittäjä Rebecca Breeds ansaitsee suuren valokeilansa, enkä todellakaan luule, että naisella olisi tämän jälkeen vaikeuksia saada tätäkin suurempia näytön paikkoja tulevaisuudessa. Sanotaanko näin, että ette luultavasti menetä mitään, jos jätätte sarjan katsomatta. Suosittelenkin mielummin loistavaa ja ajatuksia herättävää Hannibal-sarjaa, joka pesee Clarice-sarjalla vähintäänkin lattioita.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 3.7.2021
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, sarjan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit