Wrath of Man (2021) - arvostelu

 

Ohjaus: Guy Ritchie
Pääosissa: Jason Statham, Holt McCallany, Rocci Williams,
Josh Hartnett, Jeffrey Donovan, Scott Eastwood, Andy Garcia,
Deobia Obarei, Laz Alonso, Raúl Castillo, Chris Reilly
Genre: Toiminta, Jännitys
Kesto: 1 tunti 59 minuuttia

Loistavan The Gentlemen -elokuvan jälkeen englantilainen elokuvaohjaaja Guy Ritchie otti seuraavaksi projektikseen Wrath of Man -elokuvan, joka toimii uudelleenfilmatisointina vuonna 2004 ensi-iltansa saaneelle ranskalaiselle elokuvalle nimeltään Le Convoyeur. Tutustuin miehen filmografiaan jo aiemmin elämässäni, mutta vasta viime vuosien aikana olen alkanut arvostamaan enemmän miehen omaperäistä visiota elokuvantekoon. Nyt kun näytölle putkahtaa Guy Ritchien nimi, nousevat odotukset automaattisesti korkeammalle.

Vaikka Ritchien elokuvat ovatkin suht tuntemattomia tuttavuuksia minulle vielä tässä vaiheessa, olen nähnyt osia ja yksittäisiä kohtauksia hänen elokuvistaan ja olen vakuuttunut siitä, että mies osaa kyllä hommansa, kunhan hänelle annetaan vapaat kädet ja kaikki vaadittava kontrolli tuoda omaa visiotaan esiin. Nyt kun herra tuntuu vain kiristävän tahtiaan elokuvien teossa, olen täysillä mukana seuraamassa hänen taivaltaan. Vaikka Wrath of Man ei herättänytkään suuria tunteita minussa markkinointimateriaalinsa perusteella, sai se minut kuitenkin kiinnostumaan siitä ja lähestyinkin elokuvaa hyvin luottavaisin mielin.


Valpas, mutta arvoituksellinen uusi arvokuljetusauton vartija Patrick Hill yllättää työtoverinsa tekemällä ryöstöyrityksen tyhjäksi kylmäverisillä otteillaan. Tapauksen jälkeen hän alkaa keräämään valtavaa huomiota itseensä mysteerisen taustansa vuoksi. Tappajan vaistot omaavan turvamiehen perimmäinen motivaatio paljastuu pian, kun hän ryhtyy tasaamaan tilejä määrätietoisin ja peruuttamattomin askelin. Kuka hän on miehiään ja mitä hän oikein aikoo?
 
Elokuva alustaa asetelmansa heti kättelyssä näyttämällä arvokuljetusyön ikävän puolen. Pääsemme seuraamaan lähietäisyydeltä, kuinka yksi näistä arvokuljetuksista pysäytetään kesken keikan joutuakseen kuolettavan ryöstön uhriksi. Sen jälkeen pääsemmekin tutustumaan Jason Stathamin esittämään päähahmoon - Patrick Hilliin. Brittiläinen mies hakee kuljettajan työtä yhdysvaltalaisesta Fortico Security -arvokuljetusfirmasta, jossa hakijan poikkeuksellisen mittava CV vakuuttaa johdon heti kättelyssä.


Nipin napin testeistään selvinnyt Patrick saa paikan firmasta ja hän pääseekin aloittamaan työnsä pian läpäisemisensä jälkeen. Firman johto painottaa miehelle, että työ on hyvin vaarallinen, sillä juuri ennen hänen palkkaamistaan oli tapahtunut ryöstö, jossa kaksi kuskia saivat kuolettavan päätöksensä. Tämä tieto ei kuitenkaan Hilliä hetkauta. Mies pääseekin heti kättelyssä todistamaan taitonsa kentällä, kun hänen arvokkaaseen lastiinsa kajotaan. Tilanne hoituu kuitenkin jopa yllättävän kylmäverisellä tavalla, kun Patrick ottaa ohjat käsiinsä.

Tapauksen jälkeen alkavat kysymykset virtaamaan mysteerisen miehen suuntaan, joka hoiteli kourallisen ryöstäjiä omin avuin ja niin vaivattomalla tavalla. Nipin napin testeistään aiemmin selvinnyt brittiläinen suoriutuu tehtävistään niinkin poikkeuksellisesti, että jopa firman johto alkaa kyseenalaistamaan hänen ammattimaisia taitojaan ja niiden taustaa. Patrick on hyvin kiehtova hahmo, joka pyrkii pitämään kaiken tiedon itsestään muilta piilossa. Ei ainoastaan, että suuri mysteeri leijuu miehen ympärillä elokuvan aikana, mutta juuri se aspekti onnistuukin vangitsemaan katsojan täysin mukaansa.


Elokuva on hyvin mukaansatempaava ja mielenkiintoinen kokonaisuus kaiken kaikkiaan. Tarina elää jatkuvasti ja se alkaa pikkuhiljaa lisäämään näkökulmia kokonaiskuvaan elokuvan edetessä pidemmälle. Mikä on elokuvassa hienoa nähdä, on se, että tarinan mysteerisyys pysyy katossa hyvinkin pitkään, kunnes ohjaaja alkaa kaivamaan konseptia syvemmälle. Aiemmat tapahtumat alkavat saamaan uusia merkityksiä ja vastakkainasettelut muuttuvat näkökulmien kääntyessä hyvin yllätyksellisiksi.

Se täytyy myös mainita, että elokuva on jopa yllättävän vakava materiaaliltaan, vaikka ohjaaja itse yleensä suosiikin nasevaa huumoriaan vaativissa tarinoissaan. Huumoria tarjoillaan kyllä tässäkin elokuvassa jonkin verran etenkin ensimmäisen kolmanneksen aikana, mutta tunnelma muuttuu nopeasti hyvin painostavaksi, kun tarinan monimuotoisuuteen aletaan keskittymään yhä enemmän ja enemmän. Ei ainoastaan, että jännitys välittyy näytön toiselle puolelle autenttisesti, mutta elokuva osaa herättää monia muitakin tunteita kestonsa aikana.


Guy Ritchie tykkää hyppiä aikajanallaan taaksepäin alustaakseen jo myöhemmin tapahtuvia tapahtumia, jotka olemme jo kertaalleen nähneet. Tämä tarinankerrontatyyli korostaa hyvin selkeästi esimerkiksi sen, että kuinka helposti katsojan pystyy tarvittaessa johtamaan harhaan näkökulmien vaihdoksilla. Niin ne myös tekevätkin. Suhteemme päähahmoomme alkaa muuttumaan elokuvan aikana, mitä pidemmälle tarinassa etenemme ja mitä enemmän saamme tietää taustalla kiehuvasta tilanteesta.

Vaikka tarinankerronta onkin hienoa seurattavaa ja lähestymistapa konseptiin onkin hyvin perusteellinen kaikin puolin, tuntuu elokuva etenkin viimeisellä kolmanneksella jo uuvuttavan katsojaa. Ei sen takia, että se olisi tylsä tai muuten vain ailahteleva, vaan pikemminkin sen vuoksi, että sen painostava tunnelma ja vakavuus syö voimia paljon katsastuksen aikana. Elokuva jättää visuaalisen kikkailunsa ja huumorinsa täysin unholaan, minkä vuoksi se kieltämättä muuttuukin hyvin uurastavaksi kokemukseksi.


Wrath of Man on ehdottomasti hyvä elokuva, joka pitää sisällään kiehtovan oikukkaan tarinan ja loistavan tunnelman, mutta se tuntuu paljon pidemmältä kuin mitä sen pitäisi todellisuudessa olla. Roolisuoritukset ovat oikein hyviä, eikä kukaan tunnu oikein yllättävän poikkeuksellisuudellaan. Toki, Jason Statham pitää elokuvaa pystyssä karismaattisella ja tutun kylmäverisellä suorituksellaan ja Holt McCallany onnistuu vakuuttamaan uskottavalla olemuksellaan, mutta kovin suuria eroja ei näyttelysuorituksissa kuitenkaan esiinny.
 
Toiminta on armotonta ja elokuvasta huokuu painostavan inhorealistinen tunnelma. Vaikka elokuva onkin Guy Ritchien ohjaama, tuntuu mies käyttävän yhä vähemmän omaperäistä visiotaan, kun puhutaan visuaalisesta esillepanosta. Toki, elokuva on hienosti kuvattu ja tilanteen vakavuus on upeasti vangittu näytölle, mutta ohjaajalle tavanomainen nokkeluus ei enää korostu yhtä selkeästi kaiken seasta kuin aiemmin. Elokuva ei todellakaan sovi jokaiselle katsojalle, mutta jos painostavat ja aivoja kuormittavat elokuvat mieleisiä, tarjoaa Wrath of Man katsojalleen paljon ihailtavaa.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 20.5.2021
Lähteet: kansikuva www.filmikamari.fi, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit