Godzilla vs. Kong (2021) - arvostelu

 

Ohjaus: Adam Wingard
Pääosissa: Alexander Skarsgård, Rebecca Hall, Millie Bobby Brown,
Kaylee Hottle, Brian Tyree Henry, Julian Dennison, Demián Bichir,
Shun Oguri, Eiza González, Lance Reddick, Kyle Chandler
Genre: Toiminta, Scifi, Fantasia
Kesto: 1 tunti 53 minuuttia

Monsterverse-elokuvasarja on vuosien varrella onnistunut kasvamaan kaikessa hiljaisuudessaan omaksi eeppiseksi kokonaisuudekseen. Nyt olisi vihdoin aika yhdistää langat toisiinsa, kun Godzilla ja Kong ottavat pitkästä aikaa toisistaan mittaa valkoisella kankaalla. Godzilla vs. Kong on vuonna 2021 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen hirviöelokuva, joka toimii suorana jatko-osana elokuville Godzilla II: King of the Monsters ja Kong: Pääkallosaari. Elokuva oli joutunut odotetustikin koronapandemian uhriksi, sillä ssen ensi-iltaa siirrettiin hyvin useaan otteeseen sekä viime, että tämän vuoden aikana.
 
Nyt vihdoin näyttäisi tilanne laantuvan, sillä myös tämäkin elokuva on löytänyt sopivan päivän julkaisulle. Odotukseni elokuvaa kohtaan olivat hyvin odottavaiset, mutta jokseenkin pelonsekavat samaan aikaan. Monsterverse-elokuvia on yhdistänyt yleisimmin samainen ongelma - ihmishahmojen rooli tarinassa. On siis mielenkiintoista nähdä onnistuuko ohjaaja Adam Wingard muuttamaan perinnettä ja tarjoamaan kaiju-kannattajille sen, mitä he ovat tulleet hakemaan - eeppisen mittelön kahden titaanin välillä.


Viisi vuotta on ehtinyt kulua Godzillan ja kuningas Ghidorahin välisestä tuhoisasta mittelöstä. Radioaktiivinen jättiläislisko on pysynyt maapallon valtiaana titaanien keskuudessa ja arvostettuna pelastajana ihmisten keskuudessa, mutta kaikki eivät suhtaudu yhtä optimistisesti tilanteeseen. Apex Cybernetics -yhtiön toimitusjohtaja Walter Simmons on nimittäin alkanut valmistautumaan siihen mahdollisuuteen, että Godzilla voisi kääntyä ihmisiä vastaan.

Mies päättääkin avata salaisen operaation luodakseen edes jotain, mikä voisi tasoittaa taistelua radioaktiivista jättiläisliskoa vastaan, jos tilanne sen tulee vaatimaan. Samaan aikaan Kongia on pidetty jo vuosien ajan kryptoeläintieteellisen viraston Monarchin suljetussa hallissa. Monarchin entinen tutkija Nathan Lind pyytää antropologisen lingvistiikan edustajaa tohtori Ilene Andrewsia mukaansa, joka on jo vuosien ajan yrittänyt kommunikoida Kongin kanssa. Tilanne ajautuu sivuraiteille, kun kaksi mahtavinta titaania kohtaavat toisensa operaation keskellä.


Heti alkuun täytyy kyllä todeta, että Godzilla vs. Kong on selkeästi ottanut oppia aiemmista Monsterverse-elokuvista. Ei ainoastaan, että se tuntuu vihdoin käsittelevän sitä, mitä sen pitäisikin käsitellä, mutta itse lähestymistapa konseptiin on paljon ''uskottavampi'' ja varteenotettavampi perimmiltään. Elokuva alustaa asetelmansa pyörittelemättä sormiaan sen enempää ja selkeyttää samaan aikaan myös sen, miksi titaanit joutuvat toistensa tielle ja joutuvat taistelemaan keskenään.

Godzilla ei todellakaan pidä siitä, että Apex Cybernetics -yhtiö on valmistelemassa jotain häntä vastaan pahan päivän varalle. Se vainuaa operaation aiheuttamat radioaktiiviset aallot ja pyrkii tuhoamaan uhan tieltään. Samaan aikaan Alexander Skarsgårdin esittämä Nathan Lind ja Rebecca Hallin esittämä Ilene Andrews lähtevät vaaralliseen matkaan etsimään Kongin kotipaikkaa maapallon ytimestä. Matkallaan sinne Kong ja Godzilla tapaavat ensimmäistä kertaa ja loput onkin sitten historiaa...


Täytyy kyllä ehdottomasti korostaa sitä, kuinka mielenkiintoiseksi ja räjähtäväksi tilanne on kehittynyt Monsterverse-elokuvasarjassa. Godzilla joutuu elokuvassa tavallaan toimimaan antagonistin roolissa ja tämä osoittautuukin yllättävän toimivaksi valinnaksi. Kong pitää ihmisten puolia, jotka sattuvat samaan aikaan yrittävän valmistautua Godzillaa vastaan. Vastakkainasettelu on täten hyvin yksinkertaisin tavoin luotu ja kaikki on valmiina mittelöön.

Elokuvan tarina ajaa asiansa mainiosti, vaikka se ei aukoton olekaan missään nimessä. Ihmishahmot toimivat elokuvassa vain välikätenä, jotka pyrkivät muuntautumaan tilanteen vaatimalla tavalla ja osoittavat valoa niihin tärkeisiin seikkoihin, sekä motiiveihin, jotka saattaisivat muuten jäädä tarinassa pimentoon. Tekijät ovat siis tavallaan oppineet aiemmista elokuvistaan yhdistäessään ihmisdraamaa titaanien väliseen vastakkainasetteluun.
 

Ihmiset eivät nimittäin tällä kertaa aiheuta ongelmia jatkuvasti olemalla kuvaannollisesti titaanien tiellä, vaan he nimenomaan pyrkivät syventämään massiivista mytologiaa etsimällä vastauksia mahdollisiin uhkiin omasta näkökulmasta katsottuna. Vaikka kovin moniulotteisia hahmoja elokuvalta on vaikea odottaa, tarjoaa se kourallisen asiansa ajavia tarinakaarta tukevia osapuolia, jotka nitovat tarinakaaret miellyttävästi yhteen ja selittävät mysteeriksi jääneitä epäkohtia.

Saamme elokuvan aikana paljon viittauksia konseptin mytologisiin seikkoihin, jotka pohjustavat pintapuolisesti titaanien alkuperää ja vuosisatojen välistä vastakkainasettelua. Etenkin Kongin taustaa korostetaan elokuvan aikana paljon ja saammekin hyvin selkeän käsityksen siitä, kuinka suuressa osassa titaanien historiaa hänenkin lajinsa on ollut. Elokuva voisi konseptinsa perusteella epäonnistua niin monella tapaa, mutta yllättävästi se onnistuu tarjoamaan katsojalleen juuri sen, mitä voisimmekin odottaa ennakkoon.


Elokuva on komeaa katsottavaa kaikin puolin. Ei ainoastaan, että se onnistuu teknisestä näkökulmasta katsottuna upeasti välittämään kahden massiivisen titaanin välienselvittelyn vakuuttavasti näytölle, mutta ohjaaja Adam Wingardilla selkeästi tuntuu olevan käsitys siitä, miltä tämän sortin elokuva pitäisi perimmiltään näyttää. Aiemmissa Godzilla-elokuvissa oli ongelmana se, että kaikki titaaneihin keskittyvä materiaali maskeerattiin yleisimmin savun ja pimeyden sekaan, mikä toki peittää mahdollisia teknisiä epäkohtia, mutta saattaa jossain vaiheessa alkaa turhauttamaan katsojaa yksitoikkoisella tyylillään.

Tässä osassa tähän seikkaan on kuitenkin saatu se kaivattu muutos. Efektityöskentely on tällä kertaa sen verran vakuuttavaa seurattavaa, että tekijät tuntuvat oikein mässäilevän massiivisella toiminnallaan myös päivänvalossa, joka korostaa upeasti titaaneiden fantastisia yksityiskohtia ja ''uskottavuutta''. Tämä selkeys onnistuu myös herättämään toiminnan eloon, sillä jokainen lyönti ja raapaisu tuntuu painoarvoltaan tuhoisalta. Elokuvan sävellyksistä vastaa Tom Holkenborg, joka vangitsee titaanien suureellisuuden upeasti mahtipontisilla nuoteillaan ja tuo elokuvaan eeppisen tunnelman.


Godzilla vs. Kong on vakuuttava kaiju-elokuva, joka onnistuu vakuuttavasti tuomaan mukaansatempaavan ja hyvin mahtipontisen konseptin näytölle. Vaikka rakenteellisesti elokuva joutuukin vähän oikomaan logiikkansa ja tavallisten fysiikan lakien muodossa, onnistumme katsojina uskoutumaan sen keinotekoiseen maailmaan moitteettomasti vajaaksi pariksi tunniksi. Ohjaaja Adam Wingard onnistuu vangitsemaan titaanimaisen massiivisuuden näytölle ja käyttämään sen ylilyövyyttä hyväksi, jotta elokuva ei ottaisi itseään ihan liian vakavasti. Monsterverse on selkeästi onnistunut ottamaan harppauksia eteenpäin vuosien varrella ja tulevaisuus näyttää astetta valoisammalta tämänkin elokuvan myötä.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 12.5.2021
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit