The New Mutants (2020) - arvostelu



Ohjaus: Josh Boone
Pääosissa: Maisie Williams, Anya Taylor-Joy, Charlie Heaton,
Blu Hunt, Henry Zaga, Alice Braga, Adam Beach, Thomas Kee,
Colbi Gannett, Happy Anderson, Dustin Ceithamer
Genre: Toiminta, Kauhu, Scifi
Kesto: 1 tunti 34 minuuttia

Nyt olemme kyllä hyvin mielenkiintoisen tapauksen äärellä. Vuosia kestänyt tuotantohelvetti saa vihdoin loppunsa, kun X-Menien maailmaan sijoittuva The New Mutants saa kauan odotetun maailmanlaajuisen teatterijulkaisunsa. Elokuva perustuu Marvel Comicsin luomaan supersankariryhmään Uudet Mutantit ja se toimii X-Men -elokuvasarjan kolmantenatoista ja viimeisenä osana, vaikka se ei varsinaisesti yhdistykään aiempiin elokuviin muutamia selkeitä viittauksia lukuunottamatta.


Jo tietyn sortin myytiksi muuttunut teos saapuu vihdoin valkokankaille ja puuduttava odotus päättyy. Odotukseni elokuvaa kohtaan olivat pitkän ja järkyttävän kuoppaisen tuotannon vuoksi laskeneet hyvin mataliksi viime vuosien saatossa. Yhä enemmän ja enemmän minua kiehtoi ajatus siitä, että miksi elokuvaa on pidetty niin kauan aisoissa ja leikelty niin rajulla kädellä alkujaankin. Onko tämä tapahtunut hyvästäkin syystä vai onko aivan toissijaiset seikat vaikuttaneet tähän tuotannolliseen fiaskoon jollain käänteentekevällä tavalla?

Rahne Sinclair, Illyana Rasputin, Sam Guthrie ja Roberto De Costa ovat neljä nuorta mutanttia, joita pidetään eristyssairaalassa psykiatrisessa seurannassa. Tohtori Cecilia Reyes uskoo, että nuoret ovat vaaraksi sekä tselleen, että ympäröivälle yhteiskunnalle, joten samalla kun hän seuraa heitä tarkkana silmänä, yrittää hän opettaa heitä hallitsemaan mutanttivoimiaan. Kun uusi tulokas Danielle Moonstar liittyy toisten potilaiden joukkoon, kolkossa sairaalassa alkaa tapahtumaan kummia. Asukkaat kokevat hallusinaatioita ja takaumia, jolloin sekä heidän mutanttivoimansa, että ystävyytensä, joutuvat kovalle koetukselle hedän yrittäessään selviytyä hengissä toinen toistaan tukalammista tilanteista.


Elokuvan konsepti itsessään vaikuttaa päällepäin hyvinkin mielenkiintoiselta tapaukselta kaiken kaikkiaan. Tavanomaisesta poikkeava kauhupainoitteinen lähestymistapa markkinointiin oli saanut ihmiset innostumaan elokuvan julkaisusta, mutta kun tuotanto ajautui yllättäen helvetilliseen limboon, kiinnostuneiden tahojen odotuksetkin alkoivat nopeasti ajan saatossa vesittymään mitättömiksi. Nyt kun elokuva on vihdoin saatavillamme, on korkea aika ihmetellä, että mistä siinä on oikein kyse.

Seuraamme elokuvassa viiden uuden mutantin alun kasvutarinaa, joiden aikana nuoret yrittävät löytää paikkaansa rajusti muuttuvassa maailmassa ja ajautuvat käyttämään pokkeuksellisia voimiaan joko hyvään tai pahaan. Jos katsoja on nähnyt muita X-Men -elokuvia ennen tämän katsastamista, tietää hän toivottavasti Ryhmä X:stä ja heidän eeppisistä seikkailuistaan. Valitettavasti Xavierin koulun ulkopuolella tapahtuva mutanttien kasvatustyö jää vain viittauksien varjoon katsojan tulkittavaksi.


Tällä elokuvalla on kuitenkin mahdollisuus avartaa tätä harmaata aluetta ja näyttää, mitä valokeilan ulkopuolella tapahtuu mutanttien täyttämässä maailmassa. Nuoret mutantit ilmeisesti löytävät ja kehittävät voimiaan murrosikänsä aikana, mikä etenkin kannattajan näkökulmasta katsottuna kyllä nostattaa kiinnostusta tätä rikasta maailmaa kohtaan entisestään. Kaikki mutantit eivät välttämättä saa tietää kyvyistään edes ennen aikuisikää, joten katsojan lailla he itsekin ovat yhtä hämmillään ympärillä tapahtuvasta.

On mielenkiintoista huomata alusta asti, kuinka edistyksellinen tämä poikkeuksellinen sairaala onkaan karusta ja vanhanaikaisesta ulkomuodostaan huolimatta. Sitä pyöritetään hyvin kehittyneen teknologian avustuksella. On erikoista, että kasvatuksesta vastaa paikan päällä vain yksi tohtori, jonka henki on tämän vuoksi jatkuvasti vaaran alla. Sairaalassa asustavien mutanttien voimat ovat vielä niin alkeellisella tasolla, että ne ovat kontrolloimattomia ja vaarallisia käytön aikana.


Sen vuoksi ajatuskin siitä, että yksi tohtori on vastuussa viiden ailahtelevan teinin kehityksestä, on aivan käsittämätön loogisesta näkökulmasta katsottuna. Sisäistä rauhallisuuttaan, kontrolliaan ja itsevarmuuttaan etsivät mutantit joutuvat rajujen muutosten riepottelemiksi, minkä vuoksi he alkavat pian kyseenalaistamaan tätä mysteeristä kasvatusohjelmaa ja sen tarkoitusperää. Ajan kanssa he kuitenkin huomaavat, että jokin on vinossa, jolloin heidän on lyötävä hynttyyt yhteen, jotta epätoivoiselta vaikuttava tilanne saataisiin ratkottua mahdollisimman nopeasti ja siististi.

Elokuvalla olisi potentiaalia yltää vaikka mihin sfääreihin, mutta se turvautuu kuitenkin suurimmaksi osaksi etenemään vain sieltä, mistä aita on matalin. Pettymykseksemme rajusti leikelty materiaali ei paljoakaan hurraa-huutoja herätä, sillä hyvin pinnallinen ja inspiroimattomalta tuntuva kokonaisuus matelee vain kohti vääjäämätöntä tuhoaan. Vaikka elokuva tarjoaakin mielenkiintoisen psykologisen puolen, jolla yritetään syventää hahmojen traumaattista menneisyyttä ja sen tarjoamia vaativia teemoja, se jättää rakentamisen ikävästi puolitiehen alustaakseen jättimäisen toimintapainoitteisen kliimaksinsa.


Käsikirjoitus on kyllä valitettavan heikko ja se näkyy niin selkeästi tarinan geneerisyydestä ja hahmojen rakenteellisesta hauraudesta. Vaikka hahmot ovatkin kiinnostavia alkuun, heistä ei paljoakaan tarvittavaa syvyyttä löydy, mikä vaikuttaakin niin keskeisesti katsojan investoitumiseen. Kun elokuvasta ei alkuunkaan saa minkään sortin emotionaalista sidettä irti, sen vastaanottamisesta tulee hyvin puuduttavaa ja millään näytöllä tapahtuvalla ei tunnu olevan enää mitään merkitystä. On turhauttavaa, että varteenotettavia ratkaisuja kuitenkin esiintyy pitkin elokuvaa, mutta kun ne jäävät pimentoon, on pienistä iloista vaikea saada mitään merkityksellistä irti.

Tuotannollisesti elokuva on selkeästi käyttänyt rahaa visuaaliseen esillepanoon, vaikka laatu itsessään onkin hyvin ailahtelevalla tasolla. Efektit ovat ajoittain aivan käsittämättömän halvan tuntuisia, eikä suuret efektipainoitteiset toimintakohtaukset tätä seikkaa ainakaan piilota näkyvistä, minkä vuoksi sitä joutuu jatkuvasti ihmettelemään, että mihin elokuvan massiivinen budjetti on oikein valunut. Roolisuoritukset ovat heikkoja ympäri pöydän, eikä näyttelijät itsekään luultavasti muistele elokuvaa hyvällä roolisuoritustensa valossa.


The New Mutants on valitettavan heikko elokuva, jolla oli alustavasti hyvin kiinnostava idea ja omaperäinen lähestymistapa puolellaan, mutta jonka tarina turvautuu kuitenkin lopulta hyvin halpoihin ratkaisuihin ja laiskoihin kliseisyyksiin lievittääkseen vääjäämätöntä epäonnistumistaan. Uskaltaisin väittää, että kyseinen elokuva ei ole ailahtelevan X-Men -elokuvasarjan huonoin teos, vaikka heikoimpien puoleen lopulta kääntyykin listoilla kuin listoilla. Kevyenä viihteenä The New Mutants saattaa toimia moitteettomasti, mutta mitään merkityksellistä tai poikkeuksellista se ei onnistu missään nimessä tarjoamaan.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 5.9.2020
Lähteet: kansikuva www.filmikamari.fi, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit