#Alive | #살아있다 (2020) - arvostelu



Ohjaus: Cho Il-hyung
Pääosissa: Yoo Ah-in, Park Shin-hye, Lee Hyun-wook,
Oh Hye-won, Jeon Bae-soo, Lee Chae-kyung
Genre: Toiminta, Kauhu, Draama
Kesto: 1 tunti 38 minuuttia

Palaamme takaisin Netflix-alkuperäiselokuvien pariin Cho Il-hyungin ohjaaman #Aliven muodossa. Huomasin elokuvan selatessani uusia Netflixiin julkaistavia nimikkeitä ja kiinnostukseni heräsi. Juna Busaniin -elokuvaa muistuttavan #Aliven traileri vaikutti mukaansatempaavalta ja kiehtovalta, joten päätin pikinmiten lisätä sen katsastuslistalleni. Odotukseni sitä kohtaan olivat maltilliset, vaikka toivoinkin sen yllättävän minut jollain erikoisella tavalla. Oliko elokuva mistään kotoisin?


Karmea virus leviää äkillisesti korealaisessa kaupungissa. Oh Joon-woo on yksin loukussa asunnossaan täydessä digitaalisessa eristyksessä ulkomaailmasta, samalla kun ulkona tapahtumat eskaloituvat järkyttäviksi.  Nuori mies yrittää eristää itsensä entistä enemmän ulkomaailmasta, mutta kun teknologia alkaa pettämään ja ruoka loppuu kesken, on hänen etsittävä epätoivoisesti apua ja ulospääsytietä selvitäkseen hengissä kauhun täyttämästä tilanteesta.

Minulla on tähän asti ollut pelkästään positiivisia kokemuksia korealaisista elokuvista ja olenkin todennut moneen otteeseen aiemminkin, että he osaavat asiansa upeasti. #Alive on kuin Juna Busaniin -elokuvan kadonnut serkku, joka jäi vailla suurta huomiota. Toisaalta ihan ymmärrettävistä syistä. Elokuva keskittyy Koreassa käsistä lähteneeseen tilanteeseen, joka ajaa lopulta koko maan pakokauhun valtaan. Salaperäinen virus alkaa leviämään tiheästi asutuilla alueilla ja Oh-Joon woon puuduttava selviytymistarina on valmis alkavaksi.


On erikoista, että tällä kertaa poiketaan hiukan hyvin tutun konseptin kaavasta. Elokuva ei nimittäin näytä tai kerro, miten tilanne on lähtenyt alunperin eskaloitumaan, vaan hyppäämme suoraan asiaan heti kättelyssä. Näin vain sattuu tapahtumaan ja hyväksymme sen katsojina. Emme näin ollen tiedä, että onko virus luonnonperäinen sattuma vai laboratoriosta karannut kokeilu, mikä lisää kyllä mysteerisyyttä konseptiin, mutta jää ikävästi leijailemaan ilmaan vailla vastauksia.

Vanhempiensa hoivaan turvautunut Yoo Ah-inin esittämä Oh-Joon woo joutuu ensimmäistä kertaa koskaan kunnon testin eteen, kun vaarallinen epidemia puhkeaa Koreassa. Mies joutuu vaativien henkisten koettelemusten riivaamaksi, kun toivo ja vaihtoehdot alkavat pikkuhiljaa hupenemaan olemattomiin. Seuraamme elokuvan aikana, kuinka tämä hetkessä eskaloitunut tilanne alkaa muuttumaan hyvin epätoivoiseksi, ja kuinka Oh-Joon woo joutuu pakon edessä poikkelehtimaan mukavuusalueeltaan ulos.


Elokuva on asiansa ajava kokonaisuus, joka osaa pitää katsojan juuri sen verran kiinnostuneena, ettei tarina kävisi pitkästyttäväksi. Vaikka se ei varsinaisesti tuo mitään uutta rajoja rikkovaa materiaalia tähän tuttuun konseptiin, onnistuu se kuitenkin paikoitellen viihdyttämään zombie-toiminnalla. Jos jotain kriittistä elokuvasta tuntuu puuttuvan, niin intensiivisyys.

Vaikka konsepti kiehtookin itsessään epätoivoiselta tuntuvalla asetelmallaan, mukaansatempaavuutta se kyllä ehdottomasti kaipaisi enemmän, jotta katsoja voisi toden teolla jännittää lopputulemaa. Vaikka panokset ovatkin kovat elokuvan aikana, ei ohjaaja Cho Il-hyung tunnu riskejä ottavan, mikä tekeekin katselukokemuksesta hiukan alisuorittavan ja innostamattoman.


Hahmot toimivat moitteettomasti elokuvan aikana ja heidän koettelemuksiinsa pystyy vähintäänkin alkeellisella tasolla investoitumaan, vaikka kovinkaan pitäviä siteitä emme lopulta saa heihin sidottua. Vaikka päähahmona toimiva Oh-Joon woo tekeekin ajoittain aika hölmöjä ratkaisuja elokuvan aikana, voi ne leimata puhtaasti kokemattomuuden piikkiin. Näyttelijöiden suoritukset ovat tarpeeksi vakuuttavia, eikä ylilyöntejä paljoakaan esiinny, vaikka ylityyliteltyjä reaktioitakin ajoittain mukaan mahtuukin.

Tuotannollisesti elokuva on oikein miellyttävää seurattavaa. Harkitut visuaaliset ratkaisut miellyttävät silmää ja värimaailma osaa tarpeen tullen olla vangitsevaa seurattavaa. Vaikka visuaaliset efektit ovatkin hyvin alkeellisia toteutukseltaan, elokuva vakuuttaa todentuntuisella maskeerauksellaan ja käytännön tempuillaan. Musiikki ei moniakaan variaatioita tarjoa elokuvan aikana, mutta se ei toisaalta haittaakaan, sillä ne istuvat tilanteeseen moitteettomasti.


#Alive on sekalainen kokoelma sekä vahvoja, että heikkoja ratkaisuja. Vaikka siitä ei paljoakaan valokeilaan nostettavaa tunnu löytyvän, onnistuu se viihdyttämään ainakin jollain tasolla. Jos haluatte katsoa monipuolisen ja innovatiivisen zombie-teoksen, niin suosittelisin mielummin Juna Busaniin -elokuvaa, kuin tätä Netflix-alkuperäistuotosta. Kyllähän tämän kerran vilkaisee, mutta toista mahdollisuutta se ei kyllä valitettavasti enää ansaitse.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 10.9.2020
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit