Fantasy Island (2020) - arvostelu



Ohjaus: Jeff Wadlow
Pääosissa: Michael Peña, Maggie Q, Lucy Hale, Austin Stowell,
Portia Doubleday, Jimmy O. Yang, Ryan Hansen, Michael Rooker, Parisa Fitz-Henley,
Mike Vogel, Evan Evagora, Robbie Jones, Kim Coates, Ian Roberts
Genre: Kauhu, Jännitys
Kesto: 1 tunti 49 minuuttia

Nyt olisi luvassa elokuva, jonka katsomista odotin kyllä innolla, vaikka odotukseni sitä kohtaan olivatkin hyvin alhaalla. Blumhousen kauhuelokuvat ovat olleet hyvin ailahtelevalla tasolla lähes aina näin vuosien saatossa ja mukaan mahtuukin muutamia yllättävän upeita nappiosumia, sekä myös lukuisia heikkoja rainoja. Fantasy Island on Jeff Wadlowin ohjaama yliluonnollinen kauhuelokuva, joka toimii vuonna 1977 ABC:n tuottaman samannimisen sarjan esiosana, sekä uudelleenkuviteltuna konseptina. Kuvastaako Fantasy Island Blumhousen parempaa tuotantoa vai vaipuuko se heikkojen elokuvien jonon jatkeeksi?

Haavesaari. Tämän suositun lomakohteen omistaja arvoituksellinen herra Roarke toteuttaa onnekkaiden vieraidensa salaisia haaveita ylellisellä, mutta syrjäisellä, trooppisella saarella. Uusi ryhmä ihmisiä saapuu Haavesaarelle lomailemaan ja toteuttamaan villeimpiä toiveitaan, mutta pian he huomaavat, että ne vaativatkin paljon enemmän ponnistelua kuin mitä he osasivat odottaakaan. Fantasioiden muututtua lopulta painajaisiksi vieraiden täytyy ratkaista saaren mysteeri selvitäkseen hengissä.


Elokuvan konsepti vaikuttaa itsessäänkin hyvin mielenkiintoiselta idealta, vaikka uskomaton se enemmän perimmiltään onkin. Saarella saat mahdollisuuden elää fantasiaasi, eikä mikään voi ottaa sitä sinulta pois. Siellä on kuitenkin sääntöjä, joita täytyy noudattaa, jotta toiveen vaikutus olisi mahdollisimman efektiivinen. Jokaisella lomalaisella on yksi pyyntö, joka toteutetaan herra Roarken toimesta. Ne kirjoitetaan valmiiksi hakemukseen ennen kuin pääsy saarelle on edes myönnetty, joten jokaisen kannattaa miettiä valintaansa harkiten.

Ideassa on kuitenkin se jännä puoli, että kun toive on pistetty käytäntöön, on pyytäjän täytyy kuluttaa se loppuun ja antaa tilanteen suuntautua luonnolliseen loppuunsa. Tämä tarkoittaa, ettei kukaan pysty lähtemään kesken leikin pois tai vaihtaa pyytämäänsä missään vaiheessa, vaan tapahtumat täytyy kokea alusta loppuun asti, vaikka mitä edessä odottaisikaan. Saari kuitenkin manipuloi tilanteiden eskaloitumista sen verran, ettei toivoja varsinaisesti pysty muuttamaan menneisyyttä tai vaikuttamaan tulevaisuuteen, ellei saaren yliluonnollinen voima näytä sille vihreää valoa, sillä kaikki tilanteet ovat ennaltamäärättyjä.


Fantasy Island on siitä erikoinen kauhuraina, että se alkaa jopa yllättävän siedettävän oloisesti, vaikka kovinkaan paljoa rakenteellista pohjaa sillä ei tunnukaan olevan alusta asti. Vaikka konsepti itsessään onkin kiinnostava, toteutus on hyvin alkeellisella tasolla. Ensimmäinen kolmannes toimii hyvin mielenkiintoisena kokonaisuutena, vaikka pinnallisuus paistaakin sormien välistä jo valmiiksi. Pääsemme käsiksi idean periaatteeseen ja hahmojen motiiveihin, joiden puolesta voisi ihan keskivertoelokuvan jo rakentaa, jos lähestymistapa on oikea.

Toinen kolmannes valitettavasti muuttuu hyvin puuduttavaksi seurattavaksi, kun varsinainen keskittyminen poikkelehtii heikosti alustettujen hahmojen välillä heidän eläessään haaveitaan syrjäisellä saarella. Seuraamme elokuvan aikana, kuinka he yksitellen pyrkivät nauttia omista valinnoistaan, mutta nopeasti kuitenkin huomaavat, että mitä tahansa voi kokemuksien aikana tapahtua. Vaikka hahmojen motiivit ovatkin suht uskottavia valintojen puolesta, niitä ei koskaan syvennetä pintaa syvemmälle tai yritetä kehittää elokuvan aikana merkityksellisempään suuntaan.


Saaresta saamme hyvin vähän informaatiota irti, mikä pitää elokuvan kyllä mysteerisenä, mutta kun katsojalle esitellään mahdollisia sivutarinoita ja ideoita, elokuvan passiivisuus vesittää kokonaisuuden kokonaan. Mikä pilaa jo valmiiksi heikon rakenteen täysin on elokuvan naurettava lopetus, joka tarjoaa luultavasti yhden vuoden huonoimmista juonenkäänteistä. Ei ainoastaan, että se tekee monesta keskeisestä yksityiskohdasta merkityksettömiä, mutta se rikkoo valmiiksi heikon alustuksen pohjan ylilyövän epäloogisilla ratkaisuillaan.

Käsiteltävät hahmot ovat hyvin teennäisiä ja kehnosti rakennettuja tapauksia, joista ei saa emotionaalisesti lähes mitään irti. Emme välitä heistä tai heidän koettelemuksistaan ollenkaan, mikä taas tekee elokuvasta aneemisen ja suoraan sanottuna pitkäveteisen seurattavan. Vaikka ohjaaja pyrkiikin lisäämään hahmoihinsa syvyyttä tarkemmilla yksityiskohdilla, ne hukkuvat auttamattomasti halvan kauhun sekaan, joka nielaisee elokuvan sellaisenaan omaan käyttöönsä.


Näyttelijäsuoritukset ovat hyvin keskinkertaisia, mutta se ei yksinomaan johdu heidän työpanoksestaan, vaan enemmänkin kehnosta käsikirjoituksesta. Heille kirjoitetut hahmot rajoittavat potentiaalia ja täten pakottavat heidät esittämään roolinsa ennalta-arvattavan kliseisellä tavalla. Näin jälkeenpäin pohdiskeltuna, Michael Peñan roolitus saaren omistajaksi ja toiveiden toteuttajaksi jäi kaivelemaan mieltä, sillä mies varmasti pystyisi parempaan, mutta tässä elokuvassa hän ei tuntunut oikein sopivan muottiinsa ollenkaan, mikä oli kyllä sääli.

Fantasy Island on potentiaalistaan huolimatta hyvin heikko toteutus, joka siedettävästä alustaan huolimatta onnistuu tekemään tarinastaan merkityksettömän kokonaisuuden. Elokuva on räikeä ja värikäs toteutus visuaalisesta näkökulmasta katsottuna. Se miellyttää kyllä silmää, mutta sen enempää se ei kuitenkaan lopulta tarjoa. Kun sisältöä ei tarinasta itsestään tunnu löytyvän, ei visuaaliset panoksetkaan iske ihan samalla tavalla maaliinsa.


Blumhousen kauhutuotanto on jakautunut hyviin ja hyvin heikkoihin elokuviin. Vaikka studio ottaakin hyvin innovatiivisia ja rohkean erilaisia ideoita huostaansa, laatu vaihtelee rajusti toteutuksen puolesta. Nopeasti kyhätyt tuotokset vaipuvat melkeinpä aina huonoimpien kauhuelokuvien joukkoon ja ihan syystäkin. Fantasy Island ei edes onnistu kaikessa huonoudessaan viihdyttämään katsojaa, missä esimerkiksi ohjaajan edellinen taidonnäyte Truth or Dare onnistui, vaan se vaipuu aneemisen toteutuksensa vuoksi nopeasti unholaan.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 26.8.2020
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit