Ohjaus: John Krasinski
Pääosissa: Emily Blunt, John Krasinski, Millicent Simmonds,
Noah Jupe, Cillian Murphy, Djimon Honsou, Okieriete Onaodowan,
Scoot McNairy, Zachary Golinger, Blake DeLong
Genre: Draama, Kauhu, Scifi
Kesto: 1 tunti 37 minuuttia
Vuonna 2018 komediataustastaan tunnettu yhdysvaltalainen näyttelijä John Krasinski yllätti koko elokuvamaailman loistavalla draamapainoitteisella kauhuelokuvallaan Hiljainen paikka, joka onnistui vakuuttamaan katsojat ja kriitikot siitä, että miehellä voisi olla hyvin lupaava ura myös kameran takana. Ensimmäisen osan herättämän hurjan suosion ja massiivisen tuoton tuloksena ensimmäinen jatko-osa elokuvalle oli jo vireillä vasta muutaman viikon kestäneen teatterikierroksen jälkeen.
Hiljainen paikka Osa 2 on vuonna 2020 valmistunut kauhuelokuva, joka joutui maailmanlaajuisen koronaviruspandemian uhriksi. Elokuva sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa jo maaliskuussa vuonna 2020, mutta kun elokuvateatterit joutuivat rajujen rajoitusten kohteiksi, joutui elokuva odottamaan yli vuoden ensi-iltaansa ulkomailla. Ohjaaja John Krasinski painotti vahvasti sitä, että hänen elokuvansa tulee odottamaan elokuvateattereiden uudelleen aukeamista ja niin myös kävikin.
Kuten jo ensimmäisen Hiljainen paikka -elokuvan arvostetussani totesinkin, ajatus jatko-osasta oli hyvin riskialtis ainakin omasta mielestäni. Ottaen huomioon sen, että ensimmäinen osa toimi omana yksittäisenä tarinanaan niin loistavasti, mahdollista oli, että konseptin vaikutus voisi laimentua radikaalisti syventyessämme mysteerisen asetelman alkuperään enemmän. Tämän vuoksi odotukseni jatko-osaa kohtaan olivatkin jokseenkin varovaiset, vaikka innostusta olikin hyvin vaikea peittää elokuvan alkaessa. Onnistuiko John Krasinski yllättämään toistamiseen vai oliko jatko-osa sittenkin huono idea?
Elämme vaarallisessa post-apokalyptisessa maailmassa, joka muuttui
hetkessä autioksi ja kolkoksi ympäristöksi tuntemattoman uhan
ilmestyttyä ihmisten keskuuteen. Abbottien perhe on kokenut kovia rajun muutoksen keskellä. Beau-poika menetti henkensä leikkiessään leluraketilla ja Lee-isä uhrasi itsensä lastensa tähden. Nyt kun heidän kotinsa on tuhoutunut hengenvaarallisessa hyökkäyksessä, joutuu perhe etsimään uutta paikkaa majoittumiseen ja selviytymiseen. Ulkomaailma tuntuu kuitenkin pitävän sisällään enemmän vaaroja kuin vain kuulonsa avusuksella metsästäviä muukalaisia.
Elokuva alustaa asetelmansa pohjustamalla ensimmäisen päivän tapahtumia, jolloin maailma muuttui hengenvaaralliseksi taistelutantereeksi. Pääsemme erinomaisen avauskohtauksen aikana käsiksi siihen, miten tilanne lähti alunperin käsistä ja saamme hyvin selkeän viittauksen siihen, mistä tämä tuntematon uhka on peräisin. Jännitystä uhkuva avaus valmistaa katsojan vakuuttavasti tulevaa varten ja kiinnostus elokuvaa kohtaan nousee heti kättelyssä taivaisiin. Tämän jälkeen tarina jatkuukin siitä mihin edeltävä osa jäi, eli hyökkäyksen jälkeisiin tunnelmiin.
Seuraamme elokuvassa, kuinka nelihenkinen Abbottien perhe joutuu pakon edessä lähtemään tuhoutuneesta kodistaan etsimään itselleen uutta turvapaikkaa. Kuten edellisessä osassa tulikin ilmi, ulkomaailma tarjoaa vain vaarallista nuoralla kävelemistä, jossa yksikin varomaton liike saattaa johtaa kuolettavaan lopputulokseen. Pian lähtönsä jälkeen perhe törmää edesmenneen Lee-isän hyvään ystävään, Emmettiin, joka ottaa pakon edessä nelipäisen perheen turvapaikkaansa hylättyyn tehtaaseen.
Tilanne ei kuitenkaan näytä kovin lupaavalta selviytyjien puolesta, sillä ruokavarastot ovat tyhjillään ja ympäristö on täynnä kovia ääniä aiheuttavia asioita. Mikä ensimmäisestä osasta teki niin poikkeuksellisen efektiivisen, oli sen mestarillinen äänimaailma, vahva perhedynamiikka ja uskottava post-apokalyptinen ympäristö. Jatko-osa onnistuu edeltäjänsä tapaan hyödyntämään näitä vahvuuksia ja tuo samalla mukanaan uusia kiehtovia ideoita ja teemoja käsiteltäväksi.
Teemojensa puolesta Hiljainen paikka -elokuva nojasi vahvasti perheen merkitykseen ja siihen, kuinka paljon ihminen voi tehdä rakkaidensa puolesta. Vaikka jatko-osa ottaakin samankaltaisen lähestymistavan konseptiinsa, on se enemmänkin tarina vastuunottamisesta, rohkeudesta ja pelkojen voittamisesta. Emily Blunt palaa takaisin esittämään Abbottien perheen äitiä, Evelyniä, joka joutuu miehensä uhrauduttua ottamaan vastuun perheen tulevaisuudesta. Ensimmäisessä osassa raskaana ollut nainen oli yksi haavoittuvammista hahmoista lastensa lisäksi, sillä hänellä oli - luonnollisesti - selkeitä rajoitteita selviämisensä suhteen.
Nyt kun Lee on poissa ja vauva on syntynyt, täytyy Evelynin ottaa miehensä rooli perheessä ja pitää huolta siitä, että he selviytyvät eteen tulevista koettelemuksista ehjin nahoin. Millicent Simmondsin ja Noah Jupen esittämät lapset Regan ja Marcus taas alkavat saamaan yhä enemmän vastuuta perheessä. Vaikka he ovat edelleenkin suurimpia ongelmatilanteiden luojia, alkavat he näyttämään enemmän vastuullisuutta ja rohkeutta jokapäiväisissä toimissaan.
Rinkiin liittyy myös uutena tuttavuutena Cillian Murphyn esittämä Emmett, joka loistaa elokuvassa uskottavalla roolisuorituksellaan. Hänen hahmoaan käsitellään elokuvassa upealla tavalla ja pystymme vaivattomasti samaistumaan emotionaalisella tasolla hänen suurimpiin menetyksiinsä. Emmett on läheinen perhetuttu, joka on menettänyt kaiken muukalaisten hyökkäyksien tuoksinnassa. Nyt kun Abbottien perhe tarvitsee apua, alkaa miehen isälliset vaistot heräämään uudelleen henkiin. Hän toimiikin elokuvassa jollain tasolla uutena isä-hahmona etenkin Reganille.
Hiljainen paikka Osa 2 on hyvin vahva ja efektiivinen kokonaisuus toteutukseltaan ja siitä kiitos kuuluu ilmiömäiselle John Krasinskille, joka tuntuu vain parantavan otteitaan jatko-osan merkeissä. Ohjaaja pitää kiehtovaa konseptia väkevästi hallussaan ja vie sen todellakin uudelle tasolle. Ei ainoastaan, että elokuvan tarina on poikkeuksellisen hyvin kirjoitettu, osaa teos myös yllättää piinaavalla tunnelmallaan. Uudet tapahtumapaikat avartavat post-apokalyptista maailmaa entisestään ja eteen työnnetyt vaaratilanteet eivät rajoitu enää pelkästään muukalaisrodun hyökkäyksiin, mikä on hienoa nähdä.
Elokuva on teknisestä näkökulmasta katsottuna aivan mielettömän upeaa seurattavaa. Jatko-osa sai kolminkertaisen budjetin edeltäjäänsä verrattuna ja se näkyykin näytöllä selkeästi. Ei ainoastaan, että visuaalisesti elokuva käyttää rohkeammin efektejä hyödykseen, mutta ne myös näyttävät erittäin vakuuttavilta. Muukalaisrotua näytettiin edellisessä osassa hyvin vähän, mikä toimi taas itse mysteerin kannalta vain positiivisena asiana. Tällä kertaa pääsemme näkemään olioita hyvin yksityiskohtaisesti jopa päiväsvalossa, eivätkä ne petä odotuksia.
Kuvaus mukailee edeltäjäänsä aistikkaalla ja omaperäisen monimuotoisella lähestymistavallaan. Ei ainoastaan, että kamera-ajot ovat hyvin huolliteltuja ja tarkoin mietittyjä, mutta ne herättävät tämän post-apokalyptisen maailman uskottavasti eloon. Kuten aiemmin mainitsinkin, jatko-osa onnistuu hyödyntämään ääniefektejään ja -editoimistaan vakuuttavasti tunnelmassaan. Vaikka edellinen osa nojasikin enemmän hiljaisuuteen tunnelmansa rakentamisessa, tuntuu jatko-osa nostavan panoksiaan tuodessaan mukaan myös vaikuttavia ja emotionaalisesti ladattuja Marco Beltramin sävellyksiä.
Hiljainen paikka Osa 2 on erinomainen jatko-osa, joka ei ainoastaan onnistu yllättämään varteenotettavuudellaan, mutta nousee jopa kaikkien aikojen jatko-osien listoille. Elokuva on loistava osoitus siitä, että yksinkertaisella konseptilla, erinomaisella käsikirjoittamisella, vangitsevalla maailman luomisella, piinaavan painostavalla tunnelmalla ja tekijöiden huolellisella työpanoksella voi saada aikaiseksi mitä hienompia elokuvaelämyksiä. Tämä on sellainen elokuvaelämys, mikä kannattaa ehdottomasti kokea valkokankaalta.
Harvemmin jatko-osat onnistuvat yltämään ensimmäisten elokuvien tasolle, mutta Hiljainen paikka Osa 2:n tapauksessa se onnistuu jopa niukasti ylittämään edeltäjänsä laadussaan. Ei toista ilman kolmatta. Elokuva loppuu jälleen kerran ensimmäisen osan tapaan kuin seinään konsanaan, jättäen tilanteen täysin auki. On siis hyvinkin todennäköistä, että saamme todistaa Abbottien selviytymistarinan jatkumista vielä uudelleenkin. Jos taso pysyy samana silloinkin, on meillä käsissämme yksi kaikkien aikojen parhaimmista jännityspainoitteisista elokuvatrilogioista koskaan.
Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 3.6.2021
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti