Ohjaus: Nick Bruno, Troy Quane
Pääosissa: Will Smith, Tom Holland,
Ben Mendelsohn, Rashida Jones, Karen Gillan,
Masi Oka, DJ Khaled, Reba McEntire,
Genre: Animaatio, Toiminta, Seikkailu
Kesto: 1 tunti 42 minuuttia
Kuluva elokuvavuosi on alkanut erittäin vakuuttavasti, vaikka muutamia hutilyöntejä ollaankin nähty muutaman viimeisen viikon ajalta. Nyt oli kuitenkin aika päästää vuoden ensimmäinen animaatioelokuva valloilleen ja toivoa parasta, että se myös osuu maaliinsa. Odotukseni olivat ennakkoon hyvin alhaiset, sillä en oikein tiennyt mitä elokuvalta voisin odottaa ja mihin olin ylipäätään ryhtymässä, mutta ääninäyttelijöiden lista näytti ainakin paperilla erittäin laadukkaalta. Tarjosiko elokuva minulle tarpeeksi viihdettä ja mäiskettä?
Supervakooja Lance Sterling ja nuorehko tiedemies Walter Beckett ovat käytännössä täydellisiä vastakohtia toisilleen. Lance on tyylikäs, hienostunut ja hurmaava mies, kun taas Walter on jotain täysin muuta. Walterilta puuttuvat hyvät sosiaaliset taidot, mutta onnekseen hän korvaa ne älykkäillä ja kekseliäillä vempaimillaan. Hän luo mahtavia kojeita ja työkaluja, joita Lance pääsee käyttämään eeppisissä tehtävissään. Yllättäen Lance ajautuu hyvin tukalaan tilanteeseen ja joutuu turvautumaan nuorukaisen apuun.
Vaikka aluksi se onkin vaikeaa, Walter ja Lance joutuvat luottamaan toisiinsa aivan uudella tavalla päästäkseen yli tästä rajusti eskaloituvasta tilanteesta. Tämän epätavanomaisen parivaljakon on opittava toimimaan tiiminä, koska muuten he ja koko maailma on vaarassa. Onko tehtävä liian hankala jopa maailman parhaimmalle agentille vai tuoko nuori tekniikkanero juuri tarpeeksi yllätyksellisyyttä asetelmaan onnistumisen kannalta?
On hauska nähdä kuinka tämä elokuva mukailee James Bond -tuotoksia monella eri tavalla. Ei ainoastaan, että elokuva käyttää paljon vakoojamaailmaan keskittyneitä yksityiskohtia ja viittauksia hyväkseen tarinansa aikana, mutta jopa itse alkutekstikohtaus mukailee jo James Bond -elokuvia perinpohjaisesti sekä rakenteellisesta, että artistisesta näkökulmasta katsottuna. Alkutekstikohtaus ei kuitenkaan muistuttanut pelkästään 007-elokuvien avauksia, sillä siinä oli myös käytetty tietynlaista animaatiotyyliä, joka nostatti minulle muutamia lämpimiä muistoja Ihmeperhe-elokuvan alku- ja lopputekstikohtauksista.
Elokuvan konsepti itsessäänkin kuulostaa hyvin absurdilta, mutta kiehtovalta idealta, joka saattaisi yllättää omaperäisyydellään. On siis hienoa kokea, että elokuva onnistuu yllättämään katsojan kuin katsojan mukaansatempaavalla ja vauhdikkaalla tarinankerronnallaan. Mainitsisin kyllä vielä, että hetki siinä kyllä meni asetella palaset paikoilleen ja alustaa siteet hahmojen välille jatkoa ajatellen, mutta kun ensimmäinen kolmannes on ohi, elokuva rullaa eteenpäin hyvinkin vaikuttavalla tahdituksella.
Mikä yllätti minut täysin oli se, että kyseinen tuotos onnistui olemaan yllättävän lämminhenkinen ja toimiva kokonaisuus, joka onnistui sekä viihdyttämään katsojaansa monella tapaa, että naurattamaan tätä hervottomilla vitseillään. Huumori on yllättävän toimivaa lastenelokuvalle. Ei ainostaan, että se tarjoaa lapsille hyvin psykedeelisen kokemuksen, mutta myös aikuiset voivat todellakin nauttia sen monipuolisista antimista. Myös elokuvan tarjoama animaatiotyyli on hyvin omalaatuinen, mutta jollain ihmeellisellä tavalla se onnistuu olemaan myös erittäin miellyttävän näköinen kaikesta epätavanomaisuudestaan huolimatta.
Hahmot tuntuvat elokuvan aikana helposti lähestyttäviltä tapauksilta kaiken kaikkiaan. Ei ainoastaan, että pystymme investoitumaan heihin vakuuttavasti, mutta kaksikon välinen kemia toimii näytöllä erittäin mainiolla tavalla. Will Smithin esittämä Lance on maailman paras erikoisagentti, joka tykkää toimia yksin operaatiossa kuin operaatiossa, kun taas Tom Hollandin esittämä Walter Beckett on samaisen salaisen palvelun varustekeksijä, jota työkollegat katsovat jatkuvasti ärsyyntyneesti ja moittivasti vinoon.
Kun agentti joutuu hyvin tiukkaan tilanteeseen lukuisten uhkien ympäröimänä, hän joutuu turvautumaan eriskummallisen ja nuoren tekniikkaneron apuun. Valitettavasti tehokaksikon ensimmäisen hätäoperaation suunnittelukokous ei mene aivan nappiin, sillä Walter onnistuu muuttamaan vakoojan vahingossa puluksi. Tämä käänne sekä avaa, että koettelee Lancen egoa ja itsevarmuutta hyvin monella tavalla, minkä vuoksi pystymme saamaan helpommin otteen hahmosta. Myös Walteriin pystymme katsojina investoitumaan ajan kanssa, kun tämä pääsee toden teolla jakamaan erityistä persoonallisuuttaan lukuisten keksintöjen ja työkalujen muodossa.
Yksi hahmo, joka mielestäni ei yltänyt potentiaaliinsa oli Ben Mendelsohnin esittämä antagonisti Killian, joka jää hyvin pinnalliseksi tapaukseksi. Potentiaalia syvällisempään taustatarinaan on ehdottomasti olemassa, mutta sinne ei koskaan kuitenkaan mennä, minkä vuoksi emme välitä lainkaan vastapuolesta tai hänen köykäisistä motiiveistaan. Jos jotain positiivista pitää hänestä sanoa, niin mielestäni hän vaikutti aluksi oikeastikin hyvin uhkaavalta ja varteenotettavalta vastustajalta elokuvan jatkoa ajatellen, mutta hänen maailmankuvansa ei koskaan oikein onnistuta avartamaan tarpeeksi, että voisimme pelätä Lancen ja Walterin kohtaloiden puolesta.
Vakoojat valepuvuissa ei välttämättä ole se muistettavin tai ikonisin animaatioelokuva, joka tulisi painumaan historian kirjoihin parhaimpana millään saralla, mutta se ehdottomasti on sen sortin lastenelokuva, joka onnistuu saamaan sekä lapset, että vanhemmat unohtamaan kaiken ympärillä tapahtuvan vajaaksi pariksi tunniksi ja nauttimaan vauhdikkaasta toiminnasta. Ei ainoastaan, että se onnistuu ajoittain viihdyttämään jopa yllättävänkin paljon koomisella olemuksellaan, mutta se pitää myös katsojan sen verran investoituneena näihin uniikkeihin hahmoihin ja heidän koettelemuksiinsa, että se ajaa asiansa elokuvana vakuuttavasti puhtaana viihteenä.
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti