Ohjaus: Benny Safdie, Josh Safdie
Pääosissa: Adam Sandler, Kevin Garnett, Julia Fox,
LaKeith Stanfield, Tommy Kominik, Pom Klementieff
Keith Williams Richards, Paloma Elsesser
Genre: Rikos, Draama, Jännitys
Kesto: 2 tuntia 15 minuuttia
Olemme hyvin kiinnostavan äärellä jälleen kerran, sillä Netflixin suoratoistopalvelu yllätti kaikki tilaajansa julkaisemalla hyvin odotetun ja universaalisesti ylistetyn A24-elokuvan - Hiomattomat timantit. Olin kuullut hyvin paljon kehuja ja ylistystä elokuvaa kohtaan, mutta lähdin siitä huolimatta katsomaan sitä hyvin varautunein odotuksin. Markkinointimateriaaleistakaan en osannut vielä sanoa, että olisiko tämä minun kuppini teetä, mutta päätin kuitenkin antaa sille mahdollisuuden ja tyhjän mielen käytettäväksi, jotta sillä olisi kaikki mahdolliset mahdollisuudet suoriutua ja yllättää.
Jättimäisen velkataakan ja vihaisten velkojien uhatessa olan takana, lipeväkielinen newyorkilainen jalokivikauppias Howard laittaa kaiken peliin pysyäkseen alalla ja elossa. Hän hankkii todellisen harvinaisuuden Afrikasta - opaalin, jolla tämä voisi helposti maksaa velkansa, mutta ahnehtivan luontonsa ja vedonlyöntiriippuvuutensa siivittämänä tämä kuitenkin lähtee uhkapelaamaan kaikki rahansa saadakseen suuremman voiton ja velkojat pois perästään. Tunteilla pelaaminen ei kuitenkaan johda koskaan hyvään, vaan Howard joutuu toden teolla harhauttelemaan itsensä ulos hyvin tiukasta tilanteesta, päästäkseen takaisin kuiville. Onko onni hänen puolellaan vai vastaan?
Elokuvan aikana tapahtuu - ja paljon. Se onnistuu vakuuttavasti pitämään jännityksen ilmassa ja turvattoman olon jatkuvasti läsnä päästämättä katsojastaan irti ollenkaan. Se on hyvin hahmovetoinen kokonaisuus, joka tuntuu koko ajan elävän värikkäiden tapahtumien ja käänteiden mukana. Tarina on täynnä erilaisia dilemmoja ja komplikaatioita, jotka pitävät huolen siitä, että elokuva viihdyttää katsojaansa monipuolisin tavoin hyppelehtien hyvän ja huonon onnen välillä.
Yksi asia johtaa toiseen ja kolmas vaikuttaa neljänteen. Elokuva nostattaa upeasti jännitystään ja koettelee katsojan paineensietokykyä toden teolla monimutkaisen tilanteen eskaloiduttua hyvinkin rumille urille. Ei ainoastaan, että jännityksen purkaukset tapahtuvat peräkkäin, mutta ajoittain ne tapahtuvat odottamattomasti päällekäinkin, mikä aiheuttaa suuren kontrolloimattoman kaaoksen. Mikä tekee elokuvan toteutuksesta myös vakuuttavan on se, ettei se todellakaan säästele itseään millään osa-alueella, vaan puskee puskemistaan ailahdellen vuoristoradan lailla tunnelmassaan rajusti loppuun asti.
Daniel Lopatinin sävellykset elokuvssa ovat hyvin epätavallista koettavaa kaiken kaikkiaan. Ne nostavat tietyn sortin unenomaiset hypnoosin tunteet pinnalle katsojassaan, jotka sitten muuttuvat lennosta hyvinkin nopeasti arvaamattomien turvattomiksi ja ikään kuin hillityiksi kaaoksiksi konsanaan. Musiikki ei aluksi tunnu ihan yksi yhteen sopivan visuaalisen esillepanon kanssa, mutta pikkuhiljaa se löytää keskeisen roolinsa elokuvan tunnelmasta, joka vaikuttaa lopulta suuresti kokonaisvaltaiseen lopputulokseen.
Elokuvan ympäristöilläkin on aivan oma luonteensa ja olemuksensa. Ne vaikuttavat alusta asti hyvin teräviltä kontrastiensa puolesta, etenkin tummien värien suhteen, sekä likaisen ankeilta tunnelmaltaan, mikä tekeekin tästä erityisen omaperäisestä kokonaisuudesta hyvin turvattoman oloisen kaiken kaikkiaan. Ei ainoastaan, että elokuvassa esitellään juutalaistaustaisen jalokivikauppiaan ympärillä pyörivää alamaailmaa, mutta näytetään myös hyvin ratkaisevasti maailmanlaajuisia eroja samanluonteisista tilanteista. Jatketaan siitä myöhemmin lisää...
Adam Sandlerin esittämä jalokivikauppias Howard Ratner on hyvin vakuuttava päähenkilö. Ei ainoastaan, että pääsemme elokuvan aikana hyvin käsiksi hahmon kovaan ulkokuoreen ja inhimilliseen sisimpään, mutta se aiheuttaa katsojassaan ikävän emotionaalisen ristiriidan. Haluamme hänen selviävän suurista elämänvaikeuksista ja eskaloituvista tilanteista, mutta samaan aikaan toivomme hänen maksavan takaisin suurista petollisista tempuistaan, joita hän rahanahneudessaan lennosta kehittelee.
Kun Howardilla on mahdollisuus oikoa velkojaan edes jonkin verran, tämä kaivaa yhä enemmän kuoppaansa hyvin riskialttiilla elämisellään ja jännitystä hamuavilla ongelmien ratkaisutaidoillaan. Tunnemme paljon turhautumista elokuvan aikana, sillä haluamme tämän uhkapelaavan miehen ymmärtävän, ettei aina ole hyvä pelata suuremmasta tuotosta, kun kädessä on jo tarpeeksi mammonaa saada vihaiset liikekumppanit edes hetkeksi rahoiteltua ja hiljennettyä.
Tämä johtuukin siitä, että olemme niin investoituneita hahmoon ja hänen värikkääseen elämään. Adam Sandler on erittäin vakuuttava Howardin roolissa. Kaikkia normeja ja oletuksia vastaan, mies onnistuu rykäisemään upeasti moniuloitteisen dramaattisen roolisuorituksen ja saa hahmonsa siinä samalla tuntumaan hyvin autenttiselta. Elokuvassa on muitakin hyvin upeasti suorittavia näyttelijöitä, jotka ansaitsevat tunnustusta, mutta hyvin harva kuitenkin onnistuu varastamaan valokeilaa pääosan näyttelijältä hetkeksikään.
Nostaisin kuitenkin ehdottomasti aina luotettavan LaKeith Stanfieldin, joka esittää jalokivikauppiaan sisäänheittäjää ja uuden kukkaan puhjenneen Julia Foxin, joka esittää Howardin salarakasta ja kolleegaa. Tämän lisäksi olen hyvin vakuuttunut NBA-koripalloliigan mestarin Kevin Garnettin roolisuorituksesta, jossa hän esittää elokuvassa itseään. Ei ainoastaan, että hän vaikuttaa elokuvassa hyvin uskottavalta roolissaan, mutta hänen karismaattinen läsnäolonsa sekoittuu hyvin muiden näyttelijöiden sekaan yhdistäen ne hienoksi vaikuttavasti yhteenpelaavaksi kokonaisuudeksi.
Kontrolli. Kontrolli klaustrofobisessa ja eriskummallisessa tilassa Kontrolli elävästä ja kontrolloimattomasta kaaoksesta. Kontrolli on juurikin se sana, joka kuvastaa tätä omaperäistä kokonaisuutta ehkä parhaiten. Elokuva itsessään on kyllä ohjaajien kontrollissa, mutta päähahmo Howard ei ole, vaikka hän luuleekin toisin. Mikään ei aina ole kontrolloitua, sillä universumi toimii hyvin mysteerisillä ja epätavanomaisilla tavoilla.
Toisella puolella maailmaa joku saattaa rikkoa raajansa ja pelätä kuolemaansa kontrolloimattoman verenvuodon vuoksi, kun taas toisella puolella toinen eämä saattaa kiikkua pelkästään NBA-tähtikoripalloilijan suoritusten varassa. Kyllä, vertauskuva on alkuunkin hyvinkin absurdi ja jossain määrin jopa epäreilu, mutta niin on elämäkin oikeasti. Juuri siksi tämä elokuva onnistuu kaikessa uskomattomuudessaan olla hyvinkin todenmukainen ja aidon tuntuinen kaiken kaikkiaan.
Hiomattomat timantit on elokuva, joka ei oikein tunnu muistuttavan mitään aiempaa tuotosta tai kaavaa, mikä on mielestäni erittäin tuoretta näin likkuvien kuvien taiteellisesta näkökulmasta katsottuna. Kyseinen teos on uniikin omaperäinen, erittäin jännittävä, valtaavan traaginen ja hyvin viihdyttävä kokonaisuus kaiken kaikkiaan. Minulla oli epäilykseni elokuvaa kohtaan, mutta yllätyksekseni se onnistui vakuuttamaan minut kokonaisvaltaisella laadukkuudellaan ja elokuvan lopetus onnistui toden teolla yllättämään minut mielenräjäyttävällä ja osuvalla kulminaatiollaan.
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti