Tähtien sota: Episodi VI - Jedin paluu | Star Wars: Episode VI - Return of the Jedi (1983) - arvostelu



Ohjaus: Richard Marquand
Pääosissa: Mark Hamill, Harrison Ford, Carrie Fisher,
Billy Dee Williams, Anthony Daniels, 
Peter Mayhew, David Prowse, Ian McDiarmid
Genre: Toiminta, Seikkailu, Scifi
Kesto: 2 tuntia 11 minuuttia

Kahden erinomaisen Tähtien sota -elokuvan jälkeen oli aika edetä alkuperäisen trilogian päättävään osaan Jedin paluuseen, jolla olisi aivan järkyttävä paine suoriutua edeltäjiensä rinnalla elokuvasarjaksi muuttuneen kokonaisuuden ensimmäisenä selkeänä kulminaatiopisteenä. Odotukseni uudelleenkatsastuksen suhteen olivat korkealla, vaikka tiedostinkin heti kättelyssä myös sen, ettei kyseinen elokuva välttämättä yllä millään mitalla kahden aiemman osan korkeuksiin ja saavutuksiin. Siitäkin huolimatta odotin innolla näkeväni, mitä uutta ja kiehtovaa löytäisin Jedin paluun uumenista.

Keisari Palpatine, Darth Vader ja Imperiumi rakentaa uutta kuolemantähteä entisen tuhouduttua Luke Skywalkerin kädestä. Samaan aikaan Luke lähtee pelastamaan ystäviään, jotka ovat joutuneet lopulta Jabba the Huttin vangeiksi. Kun tilanne selviää ja kaikki pelinappulat ovat taas paikoillaan, Luken on täytettävä kohtalonsa kohdaten isänsä Darth Vaderin ja tämän mestarin keisari Palpatinen. Mitä nuorukainen kuitenkin tekee kun sekä valoisa, että pimeä puoli sekä viettelee, että koettelee häntä yhtäaikaisesti? Saako universumi koskaan rauhaansa vai onko kaikki taivaan merkit tätä vastaan?


Episodi V - Jedin paluu on elokuva, joka paneutuu kokonaisuudessaan Luken ja Darth Vaderin väliseen kädenvääntöön, sekä fyysisestä, että henkisestä näkökulmasta katsoen. Kahden aiemman osan aikana ollaan pohjustettu ja rakennettu ideaa Luken kohtalosta sekä elämäntehtävästä, joka olisi odotetustikin Darth Vaderin kohtaaminen ja kukistaminen. Tarina hengittää hyvin vapaasti ja etenee omalla nojallaan kohti vääjäämätöntä loppuaan.

Siinä on kuitenkin lisänä pieni mutka matkassa, sillä saimme edellisen elokuvan aikana tietää Darth Vaderin olevan Luken isä, minkä vuoksi on ihan ajatuksenkin puolesta kutkuttavaa nähdä, miten nuorukainen aikoo lopulta täyttää kohtalonsa ja täyttääkö ollenkaan. Se oli jo kättelyssä selvää, että heidän kohtaamisestaan tulisi hyvin tuskalias ja hermoja raastava kokemus kaiken kaikkiaan, mutta sen lopputulemasta ei ollut aavistustakaan, mikä teki tästä asetelmasta automaattisesti astetta jännittävemmän ja kiehtovamman.


Ensimmäistä kertaa alkuperäisessä trilogiassa paneudutaan tosissaan Darth Vaderin alkuperään ja itse mieheen, joka hän on joskus ollut, mutta ei tietenkään ihan kirjaimellisella tavalla, vaan enemmänkin viittausten ja sivullisten muistojen voimin. Esitrilogian aikana tämän hahmon historiaan kyllä paneudutaan oikein perusteellisesti, mutta alkuperäisen trilogian aikana kukaan ei tiennyt tästä miehestä enempää kuin, että hän on palvellut keisari Palpatinea vuosien ja vuosien ajan Imperiumin alaisuudessa. Tämä jatkuva viittaaminen menneisiin tapahtumiin tosin pitää huolen siitä, että mysteeri miehestä jää elämään pidemmäksikin aikaa ja katsojana alkaa pikkuhiljaa etsimään ja löytämään kauan kaivattuja vastauksia hahmon salamyhkäisestä historiasta.

Luke taas on kulkenut pitkän matkan jedimestarin tittelinsä vuoksi ja muutos on ollut erittäin näkyvä ja perusteellinen. Hänellä on elokuvan aikana hyvin ristiriitainen tilanne. Hän joutuu käsittelemään suuria vihan ja kostonhimon tunteita, joita keisari Palpatine toivookin tämän nostavan pinnalle. Nuorukainen joutuu suuren paineen alle käsittelemään hankalaa dilemmaa, joka mene lopulta hyvin henkilökohtaiselle tasolle. Ristiriitaisuus koettelee nuorta jedin alkua isänsä Darth Vaderin läsnäolon vuoksi, joka väkisinkin hyppelehtii omien tunteidensa ja perimmäisen moraalinsa kanssa.


Elokuva osaa käsitellä emotionaalisia aiheita ja teemoja, jotka saavat katsojan hyvin moitteettomasti investoitumaan elokuvan tarjoamaan materiaaliin ja kontekstiin. Vaikka alkuperäinen trilogia keskittyykin pääpainoitteisesti Lukeen, se on yhtä lailla Darth Vaderin tarina. Heidän välinen yhteys ja emotionaalinen lataus on syvää ja sanoinkuvaamattoman häkellyttävää seurattavaa. Episodi VI - Jedin paluu keskittyy pääpainoitteisesti Lukeen ja Darth Vaderiin, minkä vuoksi auttamattaankin Hanille, Leialle ja Chewbaccalle joudutaan keksimään päätarinalle avustavaa tekemistä.

Elokuvan tunnelma ja teemat ovat hyvin syviä ja merkillisiä tapauksia kaiken kaikkiaan. Ajoittain se käsittelee hyvin vakavia teemoja ja asioita moraalista, sekä hyvän ja pahan erosta, mutta samalla se maalaa ajoittain koko asetelman erikoisesti hyvin lapsenmielisillä ratkaisuilla ja lisäyksillään, jotka tuntuvat istuvan hiukan heikosti vakavan tilanteen keskelle. Esimerkiksi ewokien lisääminen elokuvaan on hiukan erikoinen ratkaisu siinä mielessä, että ne vetävät katsojan elokuvan syvällisten teemojen ääreltä pois ja turhan useasti.


Tämä tunnelman vaihdos tuntuu hiukan syövän pitkäjänteistä dramaattista ja nousujohteista intensiivisyyttä varsinaisen tarinakaaren näkökulmasta. Nuo otukset tuovat elokuvaan hyvin paljon keveyttä ja lapsenmielisyyttä, mitä tietenkin vakavaluonteisen keskiön sisällä ehkä tarvitsemmekin jossain määrin, mutta se vaihdos vakavasta kevyeeseen on niinkin raju, että se vain satuttaa elokuvan luonnetta prosessin aikana kuin palvelee.

Teknisesti elokuva on yleisesti ottaen hyvin vakuuttavaa katsottavaa aikaansa nähden. Se on hyvin näyttävä ja miellyttävä kokonaisuus yhtä kohtauskokonaisuutta lukuunottamatta, jossa hahmot ajavat leijuvia moottoripyöriä Endorin metsissä. Muihin teknisesti haastaviin kohtauksiin verrattuna, tuossa kohtauksessa uskottavuus tuntuu hiukan karkaavan käsistä visuaalisten efektien vanhentuessa hyvin heikolla tavalla. Trilogian päättävä osa taitaa olla muuten ehkä värikkäin ja teknisesti parhaiten toteutetuin elokuva koko alkuperäisessä trilogiassa.


Tähtien sota: Episodi VI - Jedin paluu on elokuva, joka niputtaa kaksi aiempaa osaa näppärästi yhteen ja vie elokuvasarjan samalla aivan uusiin ulottuvuuksiin. Vaikka edeltävät osat ovatkin selkeästi parempia, tämä elokuva onnistuu vakuuttavasti kulminoimaan hyvin syvällisen ja mukaansatempaavan tarinan ansaitsemallaan tavalla. Kaikki aiemmat alustukset ja merkittävät yksityiskohdat maksetaan lopussa mielettömän upealla tavalla ja matkan jälkeen katsojan olo jää täydennetyksi ja kokonaiseksi.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 1.12.2019
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit