Men in Black: International (2019) - arvostelu



Ohjaus: F. Gary Gray
Pääosissa: Chris Hemsworth, Tessa Thompson,
Liam Neeson, Rafe Spall, Emma Thompson
Genre: Toiminta, Seikkailu, Komedia
Kesto: 1 tunti 54 minuuttia

Kun 2018 vuoden puolella yllättäen saimmekin tietää, että Men in Black-sarja saisi jatkoa monen monen vuoden tauon jälkeen, olin kieltämättä erittäin kiinnostunut siitä. Ennen virallisia varmistuksia ja julkistuksia huhuiltiin Will Smithin ja Tommy Lee Jonesin paluuta primitiivisten huhujen muodoissa, kunnes niin ei kuitenkaan ollutkaan. Kun Sony vihdoin julkisti seuraavan MIB-elokuvan nimen kaikkien tietoisuuteen Men in Black: Internationalina, olin jossain määrin positiivisin mielin siitä, että sarjassa saatettaisiin vihdoin kokeilla jotain uutta ja ennennäkemätöntä aivan uudessa ympäristössä.


Will Smithin ja Tommy Lee Jonesin legendaarisen kaksikon sijaan pääosiin palkattiinkin Avengers-elokuvista tuttu Chris Hemsworth ja Creed II:sessa upeasti näytellyt Tessa Thompson, sekä vanha kunnon Liam Neeson kylkiäiseksi sekoittamaan soppaa omalla uniikilla persoonallisuudellaan. Vaikka he kaikki ovatkin ehdottomasti puoleensavetäviä korkean luokan näyttelijöitä tätä nykyä, en kuitenkaan nähnyt heissä niitä piirteitä, jotka ovat mielestäni hyvin keskeisiä tämän sortin elokuvan ylläpitämisessä. Ei sitä kyllä nykypäivänä ikinä voi arvata, että kuka yllättäisi missäkin roolissa, joten jätin arvuuttelun ensimmäisiä trailereita odottamaan.

Markkinointimateriaalit alkoivat pikkuhiljaa valumaan julkisuuteen ja ensimmäisistä trailereista pystyin sanomaan vain sen, että silloin alkoivat ne kriittiset skeptiset ajatukset väkisinkin vallata mieltäni, sillä elokuva rupesi tuntumaan asetelmaltaan ja perimmäiseltä idealtaankin hyvin tarpeettomalta. Joka tapauksessa päätin kuitenkin avartaa mieleni ennen katsastusta ja lähteä kylmänviileästi elokuvateatteriin nauttimaan tarjottavasta viihteestä Elokuvan taikaa-arvostelusivua pyörittävän ystäväni kanssa. Auttoiko tämä ennakkoluulottomuus elokuvaa missään määrin vai oliko tarkkaakin tarkempi vainuni oikeilla jäljillä alkuunkin?


Men in Black 3:sen tapahtumien jälkeen nuori nainen nimeltään Molly löytää salaisen agenttipalvelun MIB:n New Yorkin toimipisteen monien vuosien tutkimisen ja valmistautumisen jälkeen. Lapsena Molly todisti pienen muukalaiskarkulaisen jahdin, joka loppui hänen vanhempiensa neuralisoimiseen. Tämä hetki sitten ajoikin pienen tytön kiinnostumaan kyseisestä agenttipalvelusta ja toivoi joskus pääsevänsä sinne töihin. Vuosien jälkeen hän saakin siihen mahdollisuuden hakkeroiden MIB:n salattuun verkoston sijaintikoodeja ja löytäen toisen tapauksen lisäksi itse toimipisteen. Hänen yllättävää visiittiä epäillään aluksi jonkin sortin tempuksi, mutta hyvin nopeasti tulee selväksi, että tämä motivoitunut ja määrätietoinen nainen on tullut heidän luo jäädäkseen.

Molly julistetaan onnistuneiden pääsykokeiden jälkeen agentti M:nä koeajalle, jonka aikana hänet lähetetään Lontoon yksikköön apuriksi erilaisiin operaatioihin todistamaan pätevyyttään kyseisen toimialan työtehtävissä. Lontoon yksikön johtaja High T parittaa agentti M:n ja agentti H:n yhteen ja lähettää heidät selvittämään lukuisten selittämättömien muukalaisiskujen tarkoitusperää, joita tuntuu tapahtuvan maailmanlaajuisesti. Onko kyseessä taas vain keskikokoinen muukalaishyökkäys vai piilotteleeko sen alla jotain muuta massiivisempaa ja kierompaa?


Seuraamme elokuvan aikana Tessa Thompsonin esittämää nuorta naista Mollyä ja hänen eriskummallista matkaansa agentti M:ksi salaisen MIB-organisaation palvelukseen. Varsinainen alustus tuntuu olevan turhankin nopeasti ja pinnallisesti käsitelty, sillä Mollyn MIB:tä edeltävä aika juoksee silmien edessä vailla suuntaa tai päämäärää, kun koemme kuinka tämä nuori nainen edelleenkin yrittää löytää epätoivoisesti mustapukuisten miesten työnantajan toimipistettä päästäkseen itse hänelle kiehtovan aiheen pariin. Hän on hyvin menestyvä nainen etenkin paineen alaisena, saadessaan jatkuvasti lähes täysiä pisteitä kaikessa mitä tekeekin tai mihin töihin hakeekin, mutta hänen sydämensä tuntuu nojaavan vain ja ainoastaan MIB:n puoleen. Vaikka Molly pääsisikin mihin tahansa töihin omalla osaamisellaan, hän on siltikin edelleen lapsuuden kokemuksessaan tiukasti kiinni.

Lontoon MIB:n yksikössä ollessaan hän hoitaa toimistolla pienempiä tapauksia, mutta halu päästä kentälle on valtaava ja tämä päättääkin sitten tehdä kaikkensa päästäkseen muutaman askeleen ylemmäs nokkimisjärjestyksessä manipuloimalla Chris Hemsworthin esittämää agentti H:ta ottamaan koeajalla toimivan agentin mukaansa selvittämään hyvin laajalle marginaalille levinnyttä muukalaishyökkäysvaaraa. Agentti H:ta pidetään MIB:n parhaimpana agenttina ja maailmanlaajuisena sankarina Liam Neesonin esittämän High T:n kanssa Pariisissa onnistuneesti suoritetussa yhteisen maailmanpelastusoperaation tuloksena. Ajan mittaan agentti H tuntuu kuitenkin olevan muuttunut jollain tapaa asennoitumisensa puolesta, joko ylimielisyytensä tai jonkin muun epämääräisen syyn vuoksi.


Elokuvan tarinaa eteenpäin ajava konflikti osoittautuu olevan ihan kiinnostava konseptiltaan, sillä se tuntuu avaavan tarinalle paljon enemmän mahdollisuuksia monille erilaisille haarautumisille. Antagonistien rooleja ylläpitävät muukalaiskaksoset ovat niin tylsiä ja lähes tarpeettomia näin tarinan näkökulmasta katsoen. Ei ainoastaan sen vuoksi, ettei heistä saatu mitään järkevää irti palvelemaan elokuvan perimmäisiä tarpeita, vaan ihan myös hahmojen perusteiden näkökulmasta analysoiden. Nämä tyhjästä ilmestyvät muukalaiskaksoset eivät saa minkäänlaista tarkoitusperää elokuvan aikana rakennettua, muuten kuin turhanpäiväisinä toimintanappuloina, joita voisi tarvittaessa käyttää hämäyksenä, kun elokuvan tarina ei enää onnistu pitämään katsojaansa heikossa otteessaan kiinni.

Tämän pohjalta elokuvan todellinen uhka kuoriutuukin teoksen keskeisimmäksi ongelmaksi. Vaikka se pyrkiikin tuomaan jotain uutta ja näyttävää tutusta eroavan miljöön ja hahmojen välityksellä, teos ei tunnu missään vaiheessa pitävän sisällään tarpeeksi potkua päästäkseen aiempien osien luoman suuren varjon alta omalle korokkeelleen. Elokuva on ajoittain positiivisesti viihteellään väläyttelevä kokonaisuus, joka onnistuu tuomaan muutamia kiinnostavia artistisia ratkaisuja tähän jo ennalta-tunnettuun maailmaan, mutta siitä huolimatta kokonaiskuva jää hyvin aliravitun oloiseksi, minkä vuoksi se onnistuu hieman syömään itseään sisältä, jättäen samalla katsojalle nihkeähkön jälkimaun hyvin matalalla liidetyn matkan jälkeen.


Chris Hemsworth oli agentti H:n roolissaan hyvä, kai. Hän ei vain tunnu oikein ulottuvan näyttelijänä kovin laajalle säteelle näin muutaman elokuvan jälkeen, kun puhutaan hänen mukautuvaisuus- ja muuntautumistaidoista. Olemme tottuneet näkemään hänet aina hyvin samantyylisissä rooleissa melkein jokaisessa elokuvassa, mutta toisaalta en ole nähnyt herran jokaista suoritusta vielä, jotta voisin väittää ihan varmaksi tiedoksi. Tessa Thompson ja Liam Neeson olivat oikein meneviä omissa rooleissaan, enkä löytänyt pieniä yksityiskohtia lukuun ottamatta mitään valitettavaa heidän työskentelyssään.

Men in Black: International on kokonaisuudessaan jokseenkin laiskahko jatko-osa, joka turvautuu koko nojallaan turhan usein keskitasoiseen toimintaan, painaviin visuaalisiin efekteihin, sekä vain osittain toimivaan huumoriin. Efektit ovat oikein toimivia ja asiansa ajavia, eivätkä ne häirinneet sen koommin kokemustani ylilyövien artistisien ratkaisujen vuoksi, mikä on kyllä helpotus. Elokuva yrittää erottua edeltäjistään maailmanlaajuisella teemallaan, mutta ei kuitenkaan onnistu siitä huolimatta tuomaan oikeastaan mitään uniikkia, varteenotettavaa tai edeltäjistä poikkeavaa laatua katsojien pureskeltavaksi.



Nostalgiset viittaukset ovat alkuteksteistä muihin pieniin yksityiskohtiin saakka miellyttäviä lisiä kokonaisuuteen, mutta mitään omaa ja uutta merkittävää elokuva ei kuitenkaan tarjonnut katsojalle, minkä voisi oman muistinsa perukoille varastoida myöhempää muistelemista varten. Tässä oli mahdollisuus lähteä täysin tyhjältä pöydältä ja toteuttaa jotain merkittävää omien hahmojensa ja tarinoidensa avustuksella, mutta turhan usein siinä kuitenkin keskityttiin vain ulkokuoreen ja muihin pinnallisiin asioihin. Men in Black: International on elokuva, joka saattaa osittain naurattaa ja viihdyttää, mutta sitä ei seuraavana päivänä hyvin todennäköisesti enää muistakaan.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 15.6.2019
Lähteet: kansikuva ja elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit